Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
”Kyllä pohjoinen havumetsä on sopeutunut luontaisiin häiriöihin joita hakkuut matkivat.”
Sepä se, ilmasto on muuttunut, esimerkiksi kuuset menevät lepotilaan tqlveksi ja mitä tapahtuukaan kun pakkaset lakkaa ja kohta taas pakastaa,,,, samantapanen ongelma kuin poroilla, lumet jätyy ja jäätyy eivät löydä jäkälää vaikka jäkälää ois hangen alla.
”Jalostetut puun taimet ja maankäsittelyn parantuminen on parantanut viljeltyjen talousmetsien puun kasvua vähintään n. 30 % entiseen verrattuna. ”
Tuohon kannattaa suhtautua varauksella. Esimerkiksi metsähallitus hakkasi muutaman kymmenen vuoden ikäisen metsän pois koska jalostettua materiaalia sisältävä viljelymännikkö sairastui. Viljelymateriaalia on siirretty lämpösummaltaan vaatimattomimmille alueille tarkoituksella ja ohjeitten mukaisesti, lämpösumma on vain yksi kasvuun vaikuttava tekijä. Entä kuusikon viljelyt liian karuille paikoille…. jne
hyvä A.J.
Olen käynyt Pyhä Häkissä. Mistähän muualta löytyisi ettei tarvitsisi Siperiaan suunnistaa?
Se on iso puute metäopetuksessa kun on keskitetty pelkästään puun tuotantoon. Näin kun aikoinaan keskityttiin myös maataloustuotannon puolella niin pieleen meni, kun ympäristöä ei millään muotoa tutkittu tai arvotettu.
Wikipedia määrittelee hyvin selkeästi mitä on propaganda.
Puu astioitten peseminen on täysin tarpeetonta jos ajatellaan hygienisyyttä. Muoti ilmiö. Savupirttikansalla oli tärkeämpää tekemistä kuin lutrata haenklökohtaisten syömävälineitten kanssa. Meijjereiden tulo sai aikaseksi tuon lutraus innon.
lämmittääkö se jos tuon luonnonpoistuman korjuu on kannattamatonta euroissa mitattuna?
”Visakallon taktiikka on yhtä toimiva kuin yrittäisi vähentää sorkkaeläintuhoja ruokkimalla niitä uskoen elukoiden jättävän silloin taimikot rauhaan.”
Tuo pitää paikkansa, ei kylläinen eläin näkäänsä syö, esimerkiksi kauriit uroshirvet jaksaa telota sarvillaan taimet tai muuten vaan näpräillä taimia viallisiksi. Kuka tietää miksi hirvi taittaa rauduskoivujen latvoja puolipoikki syömättä niitä?
Vähentäisikö yksittäisiä totaalituhoja se, että olisi susia niiin paljon että ne pitäisivät hirvilaumat talvisin liikkeessä etteivät asettuisi yksittäisiin taimikoihin makoilemaan ja syömään päivätolkulla?
Onko suomessa seurattu mitauksin metsää johon ei kosketa muutoin kuin mittauksin? Esimerkiksi kuinka paljon on kaksisataa vuotta vanhassa metsässä elävää puustoa, kuollut puustoa joka on pystyssä, kuinka paljon on lahoavia maapuita jne…
Olen joskus pienalaisiin vanhoihin metiin törmännyt niin kyllä ne ns juurpuut jotka ovat lähes täysin kasvunsa lopettaneet saattavat olla vuosikymmeniä elossa ja kuoltuaan eivät pidä kiirettä että tomahtaisivat maahan…. Varmaan metsänhoitajakoulutuksessa on tollasia kohtieta mittailtu?
Karhun kanssa voi painiksi lyödä muttei suden.