Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
pystytäänkö ja kuinka pitkän ajan kuluttua tutkimaan moniko kanto on käsittelystä huolimatta saastunut? Sama myös korjuuvaurioista? Tuollaiset selvitykset vähentäisivät juupas eipäs jargonia kesähakkuista. Jotenkin tuntuu että se ois helposti toteutettavissa mutta teollisuus ei tykkää jos tuollaisia tutkimuksia tehdään. Löytyyhän mikromuovikin vaikka koko on kuution miljardisosan kokonen hippunen, pystyykö sienilajin tunnistamaan puussa pelkällä mikroskoopilla vai vaatiiko se tarkempia laiteita.? A.J. varmaan tietää…
Ei se ole taikauskoa kun kulkee rassin kanssa suolla kävellen ja painaa rassin suohon ja viidessä metrissä ei pohja tunnu…. jotakin muuta siihen on kertynyt kuin pelkkää vettä. Jos metsä hakataan ja siitä kertynyt massa lev’ähtää valtaosin ilmaan viiden vuoden sisällä niin vaikea swe on ymmärtää että miten se hakkuu toiminta kerryttää hiiltä?
ja kun hiilidioksiidia kertyy ja kertyy merivesiin se myös omalta osaltaan rapauttaa kiihtyvällä vauhdilla esim koralliriuttoja minkä seurauksena hiilidioksidin sitoutuminen koralliekosysteemeihion heikkenee ja rannikoitten kuluminen ja myrskytuhot lisääntyy rannikoilla…. sitoutuuko tehometsätaloudessa suomessa niin paljon hiiltä kivennäismaalle kuin sen tehometsätalouden harjoittaminen vaatii fossiilisia raaka-ainetta toiminnan harjoittamiseen ja kalustojen rakentamiseen tuotteiden kuljettamiseen, missä ois tuollainen laskelma?
Täytyy sanoa että eehän se tekminen vaikeaa ole kuhan joku tekis, paljon vaikeampaa on tiedon ja mittausten ymmärtäminen saatika että sen saisi ymmärrettävään muotoon.
Tutkimalla se ymmärrys kehittyy kun ymmärtää tutkimuksen tuloksista esim jotakin. Ensimmäinen ydinvoimala energiantuotannossa pystyi valaisemaan sytyttämään neljä hehkulamppua. Hiilinielukeskustelussa metsäalan kaukaa viisat hokevat hiilinielua jne ja mistään ei löydy riittävää tutkimuksellista näyttöä että niin on. Tuskinpa se metsätalous Suomessa siihen kaatuu onko meillä metsätaloudessa hiilinielu tai onko hiilinielu olematta. Tulee tuota juupistelua sivusta seuraavana sellanen tunne kuin Venäjän läntisimmässä kuvernementissa 1800 luvulla. Noh sen juupistelun jälkeen tultiin siihen lopputulokseen että Suomessa on tänäkin päivänä uskonnonvapaus ja jopa melko hyvä sananvapaus, tosin kuvamateriaalissa sitä on varsin paljon rajoitettu.
Käykää katsomassa uudistusaloja ja seuratkaa, siitä näette laadun.
Arvatkaa minkä organisaation edustaja sanoi näin: ” ”sitä jää maat muokkaamatta jos liiaksi menee neuvvomaan ja vaatimaan. ” se muokkausjälki riippuu niin siitä maillainen muokkaaja sattuu tulemaan” ”metsänomistajat eivät halua maksaa riittävästi hyvästä työstä, ( vastaus siihen miksi ihmeessä mulloksella muokkauksen jlkeen maapinta alasta yli puolet arvilta kaksi kolmannesta)
Helppohan se on mitata omatoimiseti montako istutuspaikkaa maanmupkkaaja on tehnyt. Sitä olen ihmetellyt mihin joutuu ne taimet jotka jää yli, eivät mahdu istutus alalle?
Eräs metsänhoitaja kertoi että voimakkaimmin ja eniten tyvitervastautia esiintyy männyllä Saimaalla ja niillä alueilla joilla tehtiin sodan jälkeen kesäisin egyptin parrun hakkuita. Johtui vissiin logistisista syistä. Montako parrua mies teki päivässä, kaatoi kaarisahalla, veisti kirveellä?
Mutta jos tuo pitää paikkansa että karuille maille istutetut kuusikot ovat tuholle alttiita niin suuri katastrofi on tulossa. Täälläpäin on paljon kuusella viljeltyjä maapohjia jotka ovat todella karuja, mielenkiintoista seurata kumman raivaajat poistaa, istutetun kuusikon vai luontaisesti syntyneen männikön.
