Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän ne hormoonit vetävät hyönteiset myös kaarnakuoriaiset loukkuihin jos niin tahdotaan. On vaan niin hienoa mellevöidä kuoleman uhalla että metsäteollisuus saa halavalla riittävästi puuta.
Onko mahdollista että tämä istutettu materiaali joka on jalostettua olisikin herkempää öttiäistuhoille?
”<span class=”ILfuVd” lang=”fi”><span class=”hgKElc”><b>Metsäpalovaroitus</b> varoittaa, kun maasto on kuivaa. Ilmatieteen laitos antaa <b>metsäpalovaroituksen</b>, kun metsässä on kuivaa. Silloin ei saa tehdä avotulta. </span></span>”
Onkohan tämä ns turhia kieltoja jota rikkomalla ei tule seuraamuksia? Aika vaikea se on metsässä tietää kuka on maaomistaja jos palavan nuotion pohjan löytää. Löysin sellaisen kolme vuotta sitten. 112 vissiin auttaa? Kait niitä on tärkeämpiäkin asioita kuin luvaton nuption tekeminen ja siitä informoiminen.
Jos oikein ymmärrän niin kyseessä onkin kauppojen keskihinta. Tämähn tarkoittaa sitä että 100 motin kaupalla on sama vaikutus tilastoon kuin 10000 kuution kaupalla. Toisaalta kuinka isot erot ovat kaupan ja toteutuneen hakkuun mottien välillä?
eihän se ole tuhon syy vaan miksi ovat iskeytyneet? onko näin tapahtunut aiemmin joskus muinoin?
”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”
Eikä kukaan kommentoinut tätä siitä mistä oletin, tämä mielestäni kuvastaa varsin hyvin mhy organisaatioiden ymmärryksen tasoa, ei pätkääkääm metsänomistajien taretta neuvoonnan osalta. Varmaan siitä johtuu myös se, että mhy organisaatiot alkoivat kutsua asiantuntija organisaatioiksi ja halusivat ottaa eron neuvvonta organisaatioihin. Tiedän kyllä, se ei ole bisneksen alku jos neuvvoo toista, hyväksikäyttö on sitä totta totisesti on. Mitä ovat nämä asiantuntijat? Neuvvojilla oli tietty koulutustausta, asiantuntijasuus ei oikestaaan edellytä mitään… ois aika luopua tästä höpöttelystä …. harmittaa kyllä että mhy organisaatiosta ei ollut metsänomistajien edun ajajaksi…. en suosittele puolisolleni saatika itselleni että mhy ois eduksi meille kumpasellekkaan,,, mutta nämä omaehtoiset yhteiset toimijat kiinnostaa kyllä… aika näyttää myös rajallisuutensa,,,
Minua ihmetyttää moni asia, yksi on tämä, kaskitalous hävitti metsät toinen on se että samaan aikaan metalliteollisuus hävitti metsät, ruukit, Sandels ratsasti aukkoja ratsastellen, ja kun katsoo 1800 luvulla rakennettuja kirkkoja samoilta ajanjksoilta, puu kirkkoja, mistä hemmetistä ne hirrret ovat rahdattu. ikivanhoja paksuja puita niitten on täytynyt olla, tulee mieleen esimerkiksi Ruovesi ja Petäjävesi… niin, voitaisiinko semmosia rakennuksia rakentaa nykypäivin samanikäisistä puista, ja Seurasaari… ja onhan niitä paikkoja. vanhoist ahongista ralkennettuja palatseja, nykyän kuitupuusta ja liimattuja palkkeja….
Se on hyvä juttu jos olen väärässä tuuon mhy kentän toiminnan suhteen
Tarkoitin sitä ennenvanhaista aikaa kun päätehakkuu tehtiin tietty summa tallennettiin metsänuuidtamistöitä varten, tuli uudistustyöt tehtyä, tosin metsänomoistaja voimin mutta oli myös suuri apu mhy:lle. Lautakunta valvo että vääriä kohteita ai avohakattu ja mhy suunnitteli ettei niin käy. Monella tilalla piti metsätoimihenkilön tehdä hakkuusuunnitelma.
Eikös se ole ihan inhimillistä että tappavat nopeasti, ainakin miul on teurastuskoulutuksessa opetettu että ei pidä kiduttaa saatika hidastaa elinvoimien hiipumista