Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Suomessakin aloitettiin maanmuokkaus paksukunttaisimmista paikoista, sitten vähemmän ja vähemmän kunttaantumiseen, ainut missä olen nähnyt että on raja tullut vastaan että kivisiä jäkäliköitä ei kaivinkoneella muokata mutta muutama vuosi sitten lautasäkellä ja jossa kylvölaite.
Jotkut alueet metsittyvät tai ns pusikoituvat ellei ole paikalla riittävästi metsää harventavia Norsuja. Tämä lehtikuusikko on pieni alainen koeala, jolla ei ole hakkuutoimintaaharjoitettu. Tosin kuutiometrimärä on 1200 paikkeilla. Sehän on kasvanut keskimäärin 4 kuutiota vuodessa runkopuuta, jos 2000 on oikea kuutiomäärä … lähes 7 kuutiota vuodessa.. Seppo ruotsalainen kirjoittaa metsätieteellisessä aikakausikirjassa että tilavuus on noin 1300 kiintokuutiometriä.
Varmasti paljon raivaamattomia kohteita motomiehet kohtaa mutta paljon olen nähnyt tarpeettomia raivsauksia tehtävän. MHY haluaa myydä palvelujaan ja se on helppo myydä se ennakkoraivaus. Esimerkiksi se kun metsuri kertoi joutuneensa lähtemään kesken kaiken pois kun moto oli edellisenä iltana mennyt palstalle hakkaamaan. Raivaamattomalle alueelle. Siinä eräs esimerkki joka on tosi MHY:n toiminnasdta ja metsänomistajan edun ajamisesta puukaupoissa ja korjuun valvonnassa.
Luuletteko että yksittäinen henkilö (opiskelija) saa rahoituksen esim tutkimukseen ”kuinka saastumisprosentti leikkauspinnoilla ja kuori vaurioissa juuressa ja rungossa 5 vuotta hakkuun jälkeen? Jos töissä oleva tutkija alkaa moisesta tutkimuksesta haaveilla tohtoriksi valmistumista varten niin saattaapa olla hyvinkin tulla neuvvo että ovi on auki, voit kävellä, tommosiatutkimusksia….
Minä olin väärässä. Kannattavuushan on mitä on ja se siitä. Tarkoitin tuolla kannattavuudella investoinnin kannattavuutta laskettuna niin että saisi jonkinmoisen tuottoprosentin investoinnille. Laskemalla mikä se on, ihan samalla tavalla kuin jos otan pankista lainan kymmeneksi vuodeksi tiedän tarkalleen mitä maksan korkoa jos korko on pysyvä.
Ei se voi olla nioin yksinkertasta että kun laitan 500 euroa lannoitukseen niin sen investointi kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa ja sillä tavoin sokkona tehdään investointi, lannoitus. Varmaan jos kymmeniä tuhansia esimerkiksi lannoitetaan niin keskiarvo pelaa toimii hyvin. jos oletetaan että ihmiset elää keskimäärin 70 vuotiaaksi niin puolet ei elä, ja jos se 70 olisi se luku jota A.J. tarkoittaa että se ois se keskimääräinen luku että sillon kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuu niin puolet tapauksista on semmosia että ei kertaannu.
Neuvvooko kenttätyössä metsäasiantuntijat että tämä ja tämä tapaus on semmonen että näillä hinnoilla tuotto on jotain muuta….. En edelleenkään jaksa luottaa aloituksessani siteeraamaani hehkutusta lannoituksen edullisuuteen ja kannattavuuteen. Jospa se jouluun mennessä ymmärrys kajahtaa otsalohkoon.
Nuihin tommossiin tarjouskirjeisiin edelleen toimitettavaksi en uskoisi pätkääkään. MHY organisaatioiden jatkuva fuusioituminen kannattavammaksi ja kannattavammaksi osottaa sen, talous ei pysy kunnossa ellei tulorahoitus ole kunnossa. Toisaalta Suomessa juuritasolla ei varsinaista kilpailua ole, osoittaahan sen että hinnat ovat olleet vakaita ja eikös se johtaja jota haastateltiin 130 euron hintaisen koivukuitu mottiloiden ostamisesta että suomessa pidetään hinta taso vakaana, voihan olla että muistan väärin. Jos yhteiskunnan tuki loppuu metsänhoitoyhdistyksiä on konkurssissa välittömästi eikä varat riitä ansioituneille kunnianosoitusten ostoon. Toisaalta kehuihan Waalruussi kuinka kannattavaa jalostus on, eihän kannattavalta toiminnalta voi jalkoja sahata poikki korottamalla mottien hintaa tuottajille. Suomessa MTK ja ranskassa mikä lie siellä tapahtuu, ainakin maatalouspuolella, jos ei muuta niin ainakin hajua syntyy
