Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
jos vuosittain hakkaisi keskimäärin 0,1 ha aukoksi ja aukon koko ois siis 0,3 ha maksimissaan, mikään ei todellakaan estä muutamassa vuodessa metsittymistä omien havaintojeni mukaan, olisiko tämä jatkuvaa kasvatusta esim 10 hehtaarin rehevällä kuviolla, jos koivittuu kasvatetaan koivua jos pajuttuu kasvatetaan pajukko energiapuuksi, kyllä sinne kuusikko aikanaan nousee,, ja onko pakko aina käyttää perinteeksi muodostunutta nykyistä puutavaralajisysteemiä?
Ainakin olen yllättynyt siitä kuinka järeää kaivinkonemuokkausta tehdään, kuoppaas on on ja ojia vaikka maallikon silmin ei mitään tarvetta, kiveä nousee pintaan ja raivurimiehet kiroaa jos ovat suomalaisia,,,, kyllä se tuo kaivinkone on iso investointi ja investointina tosi kallis jos laskee vähijään hintaa koronlaskukaavojen mukaan
Toimii siellä missä riekkokanta on ns kattava, muualla esim Jyväskylän tienoo ei palaudu.
Sama tilanne Kuukkelin kohdalla. Valkoselkätikka kanta ei vakiinnu myöskään. Siitä ne pikkuhiljkaa perinteiset lajit kaikkoaa, käy niinku metsälehmukselle, metsälehmus esiintyy oikeastaan nimistössä, ei metsäpuuna niinkään vai olenko tässä olettamuksessa väärässä?
Ei sovi unohtaa ilman saasteitten mukana tulevaa typpilaskeumaa. Montako prosenttia tai montako kiintoa suomen metsistä on sellaisissa puissa ja puustoissa jotka ovat korjuu kelvottomia, liian pieniä esim hakattavaksi edes energiapuuksi? Löytyisikö jostain sellaisia tilastoja joista näkyisi läpimitottain kuutiometrit Suomen metsissä?
