Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä näin on, pyökkimetsät ovat hyvin monenlaisia, sellaiset pyökkimetsät joissa pyökki on täysi tiheänä kasvanut ja kasvaa edelleen, sellaiseen metsään kun menee kirkkaalla päivänpaisteella tai ajaa autolla tulee tunne että autoon pitää sytyttää ajovalot heti. Jätkä, tarkoitatko valkopyökillä Euroopan Valkopyökki, (Carpinus betulus)? Se ei ole pyökki.
Noh jos vertaa pyökkiä leppään niin mitenkähän sen sanoisi, muuta yhteistä niillä ei ole kuin rungon väri, ehkä, pyöreä, putkimainen rungon muoto.
Kuitenkion jokainen Suomalainen on maistanut pyökkiä, kaikki jäätelötikut joisssa on puutikku, net ovat valmistetut pyökistä. EU kielsi muista puulajeista valmisstettujen jäätelötikkujen käytön jäätelötikuissa.
Ei tarkoita. Kun tutkii ja mittaa itse niin oppii ymmärtämään ne. Sen takiahan arkkitehditkin suunnittelevat taloja, muutoinhan rakennusinsinöörit tekisivät ne piirustukset pelkästään ns valmiiksi laskettujen mallien mukaisesti. Tapion mallien sokea totteleminen hämärtää todelliset kustannukset ja kustannusten vaihtoehdot metsänkasvatuksessa.
”Kertooko Peter kuinka pysyviä ovat jalopuiden ja pyökin muodostamat lehtimetsät joita Keski-Eurooppaan koetetaan palauttaa? Varmaan niissä koetetaan estää luontainen kuusettuminen, jotta saataisiin aikaan tuhoja kestävämpiä talousmetsiä kuolleiden kuusikoiden tilalle.”
Pyökki metsät sitovat auringon valon niin tehokkaasti ettei sen alle kuusi pysty uudistumaan. Eurooppalaisista puulajeista tehokkaimmin estää auringonvalon pääsyn maaperään, ja kestää varjostusta vaikka vuosisadan. Tomperi kertoi.
”Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi?” Tää epäily, kysymyksellinen jahkailu on aika tavalla jälkijättöinen. Suomen puuston hiilen on kaapannut selluteollisuus, jos asiaa tarkastellaan myyjän näkökulmasta, metsänomistajan näkökulmasta, jos tarkastellaan myös metsän kasvatuksen kustannusrakenteen näkökulmasta, ja Suomen valtio rahallisesti lisäksi tukee avokätisesti tätä kaappausta.
Jos hakkuut toteutetaan siten kuin nykyään toteutetaan harvennushakkuissa, ajouravaäli 20 m, ajouranleveys 5 m, sehän tarkoittaa sitä että 25 % harvennuksenkohteella on käsitelty avohakkuuna, sitten jos ajourat mutkittelee ja varastopaikka sijoituu kohteelle niin helposti tulee pienen harvenushakkuu kohteen avohakkuuden osuudeksi 30 % elikka 3000 neliömetriä kokonaispinta-alasta. Ei se ihme että kasvut alkaa hiipua, tai luulis että kasvu vähenee. Kasvun vähenemisen puolesta puhuu myös se että miksi muutoin julistettas niin mahtipontisesti sitä että kasvu lisääntyy lisääntymistään kunhan vain tehdään harvennushakkuita.
Joo kosteikko on perustettu, majavien ansiosta. Metasäkeskus vaati metsitettäväksi ja metsänuudistussuunnitelman laadittavaksi. Raukesi kun sanoin että siinäpähän vaaditte. Perui vaatimuksensa kun oli pieni alanen, jos ois ollut yli 0,4 ha niin ois vaatinut. Tein sen virheen että korjasin puut koska pelotti jos syttyy tulipalo kun sähkölinja kulkee vierestä ja huteran olonen linja. Naapurilla useita hehtaareja kuollutta puustoa, ei korjannut niin eipähän tule uudistamisvelvoitettakaan. Metsästäjät ampuivat majavat pois että eipä ollut niistä pitkäaikanen ilo tai suru.
