Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän sen näkee kun mettissä liikkuu että vähän on elikoita isommilla kohteilla, esim firmojen mailla, joilla on tasaikäinenn hyvin hoidettu metsä. Siltä pohjalta jos sanoo että metsä eliöstä vähenee, monimuotisuus on kadonnut, saa vastaansa het hyökkäyksen todistelun että havainto ei muuten piä paikkaansa.
Ihan samalla tavalla kuin puttiinin valtakoneisto hyökkää niiden kimppuun jotka hiemankin tohtii epäillä tämän hetkisen poliittisen toiminnan järkevyyttä. Semmosta se elämä ja politiikka on.
Montakohan prosenttia suomen maa alasta on semmosta ettei se ole metsää suojeltua aluetta eikä siellä viljellä mithään, siis teitten ja sähkölinjojen taajamien yhteispinta-ala. ??varmaan sen suomen tilastokeskus tietäs jos maksaisi ja kysyis mut tioetääkö joku metsälehden tilaajista, minä en tiedä. Eikä piä unohtaa puutavaran lanssipaikkojakaan.
Henkilökohtaisella tasolla Ukrainassa riehuva sota on vaikuttanut paljon. Toisaalta voidaanko ja miksi puhutaan Ukrainan kriisistä, parempi kait olisi puhua Ukrainassa riehuvasta sodasta tai Venäjän sodasta. Kyllä tuo sota on vaikuttanut siten että olen alkanut arvostaa yhä enemmän länsimaista demokratiaa, sanan ja mielipideiden vapaata julkaisemista jne.
Siksi ihmettelenkin että sanan vapaus vallitsee esim tässäkin lehdessä ainoastaan jollakin tasolla. Moni juttu voisi olla syvällisempi, analyyttisempi. Sitä ihmettelin kun ajattelin laittaa kuvan metsästäni niin sanan ja ilmaisun vapaus puuttuukin kuvissa täysin. Joku kolmas taho päättää mitä kuvia julkaistaan.
Onko tämä lehti juuri sitä mitä metsänomistajat haluavat? Voi olla, hyvä niin, jos on niin. Määräaikaistilaukseni päättyy lähiaikoina, tuskinpa uusin tilaustani. Että semmonen vaikutus Venäjän sodalla on ollut, näkee korruptiota epdemokraattisuutta sensuuria totuuden kieltämistä paljon enemmän kuin aikana ennen Venäjän alottamaa sotaa…
Niinpä, tarkoitin kyllä tyylipuhtaasti sitä, en tiedä onko sillä merkitystä, että samalta kuviolta kerätään mittaustiedot, kasvut ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen. Mihin tämmösiä tiietoja sitten tarvii, tai tämän tyyppisiä mittaustuloksia, Oispahan kättä pidempää ojentaa jos metsänomistaja haluaa oikeudessa vaatia esim korvauksia virheelliseesti tai huonosti toteutetuista harvennushakkuista. Metsälehden jutun ja metskeskusko se oli joka oli otannalla muutaman kohteen mitannut, niin niitä muuten on toooosi paljon huonosti toteutettuja hakkuita. Kirjastoon tässä lähtemässä, kiitos vinkistä.
Ihmettelen edelleen jos, sen minä ymmärrrän että pienemmät puut kasvaa vähemmän, jos kasvu olisi 10 mottia hehtaari ja puustosta hakataan tunkoluvusta 60 % pois niin pakkohan se kasvun on vähentyä, sanotaan että kasvu vähenisi 50 -40 %, niin olen edelleen sitä mieltä että kasvu olis hakkuun jälkeen 5 viiva 6 mottia vuodessa. Voihan olla että kasvu paranisi jos puut kasvattaa runsaasti uutta neulasmassaa, montako vuotta siihen kuluisi aikaa?
