Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Svetlaana Uittokalusteelta vastasi ettei tavitse viilata.
tosiaan ”Muistan jossain argumentoidun tällaista säännöllistä istutusjärjestystä vastaan sillä, että istutusalasta tulee altis tuulivahingoille kun tuuli pääsee kulkemaan riviväleissä.”
mistä näitä neroja sikiää?
”Männyn versoruostetta, tyvikoroa, tervasrosoa.” Paljonpa pahhaa saa aikaseksi pajukko.
Onko se tuon pajun kaataminen tarpeellista? Jos puusto on pitempää tai puuston latvoja ei pajut hakkaa ja liialti varjosta?
kiitos Visakallo vinkistä.
Miten kartongin kierrätettävyyteen vaikuttaa se lajiteltavuus, osa on puhdasta kartonkia, osaan on enemmän tai vähemmän lisätty muovia? Kuten esimerkiksi maitotölkkeihin. Entä miten kartongin uusiokäyttöön vaikuttaa se että jos kartongista joudutaan poistamaan musteet yms töhryt, kuinka hyvin se kestää sitä? eikä se muuten tuo kierrätys ole realistinen vaihtoehto, jos kartonki tuotetaan suomessa ja käytetään Intiassa tai Kiinassa nyt tqhtoo olla että kotiutuuko se suomessa valmistettu uusiokäyttöön vai polttaavatko sen ….
Ehkä jatkuvassa kasvatuksessa pitäisi tarkastella yhden käsittelykuvion sijaan kuvio rypästä?
Tietysti oishan ne nuo metsälehden järjestämät retket ulkomaille joilla on mukana myös asiantuntijoita. Jos joku omatoimisesti tekee metsätapaamiseen ja esittelee muita kuin omia metsiään niin mitenkähän maanomistajat suhtautuu siihen, vaatiiko luvan vai kuuluuko jokamiehen oikeuksiin marjastuksen tavoin, kysyy hän että varulta marjasanko mukhaan?
jos kalabaliikki kestää noin kymmenen vuotta niin jos se sitten puun kysysntä ja tarve sekä hinta kohoaa?
Vastaukset löytyi, runkopuuta hakattiin noin 11 miljoonaa kuutiota polttoon, 65 miljoonaa teollisuuden tarpeisiin yhteensä josta 35 miljoonaa kuutiota kuitupuuta elikkä vajaat puolet tukkipuuta. Kun tätä ns tukkipuuta sahataan ja jalostetaan siitä menee suurin osa muuhun käyttöön selluksi ja polttoon, sitten valta osa tai suuri osa menee kertaluontaiseen käyttöön niin vähän siitä puusta loppujen lopuksi on muussa muodossa kuin hiilidioksina viiden viiva kymmenen vuoden kuluttua. Olin aikoinani tilaisuudessa seurata rakentamistoimintaa Portugalissa, siellä kaikki puutavara kierrätettiin, tellinki ja sementin leviämisen estävät lautarakenteet, ja moneen kertaan. Siihen samaan menetelmään raknetamisessa että kaikki rakentamisessa käytettävä puutavara törmäsin koulumatkoilla Suomessa -60 luvulla. Jotta kyllä se hiilinielu on pieni siltä osin suomessa pieni verrattuna hakattuun puumäärään Suomessa, muutama hirsirakenteinen kirkkorakennus ei totuutta muuksi muuta. Tommossiin lukkuihin törmäsin.