Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Timppa, mitenkähän käy Pyhä Häkin kansallispuiston? Valokuvien perusteella mitä olen nähnyt Keski Euroopan metsätuhoista, metsät ovat toisen maailman sodan jälkeen perustettuja ja jos sillä on merkitystä niin suomessa metsiä kohtaa katastrofi 2030 luvulla.
Kysyin ja kerran ihmettelin metsätoimihenkilöltä toimintaa konekuskien osalta, arvaa mitä sanoi, en tiedä oliko ksymykseni sopimaton tai arvoton mutta sanoi suoraan ettei niitä voi neuvvoa, tai kritsoida koska ei ole piän tekojöitä. Tosi on.
Elikkä kaks ja puol prosenttia, Rekka varmaan kuluttaa muutaman kymmenen litraa per sata kilometriä, 40? montako kiintoa sillä on puuta kuormassa, ja tyhjillään ajelee toisen mokoman, jos tampere tuottaa hakkeella energiastaan 20 rosenttia mehtähakkeella tai energiapajukoilla… mikä olisi keskimääräinen kuljetusmatka?
Olen edelleen sitä mieltä että tutkimuksellisesti olisi merkittavää että tehtäs tutkimus josssa katsottas miten metsä uudistuu jos sille ei tehdä mitään tai sitten tehdään se että pyritään estämään ettei metsä kasva uudistamisen jälkeen, tehtäisiin kaksi laskelmaa joissa ois tämä nykyinen kasvatusmenetelmä kolmantena mukana, tutkittas ihan aidon oikeesti että mitä se on euroina ja kuutioina , vaikkapa muutama saimaansaari kokeilukenttinä ja sinne ois kaikilta asiattomilta hyppijöiltä pääsy kielletty?
Noistakin taulokoista tilastoista puuttuu ns varmuusväli….
Sepä se, siinä ongelma mitä on. Koettiin aikoinaan sekin ongelmaksi kun Sinivalaat loppus pohjoiselta jäämereltä, kolome jäi tappamatta. Miksi kukaan ei puhu siitä että jos ee oo Diesel polttoainetta turvekonneisiin eikä rekkoihin niin siihen se homma tyssevvää, laki turvatuotannon etuoikeudesta uusiutumattomiin energialähteisiin maaöljyn osalta ois laadittava ainakin määräaikaiseksi, vai mitä? Varmuusvarastot dieselöljyn osalta turvetuotannon turvaamiseksi kriisitilanteessa Suomessa?
Energiapaju viljelmiäkin suunniteltiin aikoinaan, turistimatkoilla näin niitä eteläisessä Ruotsissa, Suomessa en ole nähnyt, ja sitten oli oli jonkun heinan tuottaminen energiaksi, oli joku erikoinen heinä ja kannattavvaa piti olla mutta eehän se tyhjän kuorman rahtaaminen kannattanut…. entä nämä kattila systeemit joita kolome neljäkymmentä vuotta sitten kehiteltiin,,,, vähhiin jäi nekin… paljon on tehty tunteella yms mutta joku tökkii ku aina se johtaa epäonnistumisiin, kukaan ei kerro esim sitä että jos sata yksikköä energiaa korjataan hakkuuaukolta, montako rosenttia siitä todellisuudessa hukkaantu kuljetuskustannuksiin huomioiden myös infra… varmaan maailman ohuin kirja on Ruotsin Armeijjan sankarteot 1700 luvun jälkeen, melekonen opus ois, Suomen bioenergiatoiminta hevostalouden jälkeen, Pekkarinenkin pääsis kirjaan mukaan. Vihreet pääsis maininnalla vähäpätöset onnistumiset bioenergiassa
”Jos vaikka kysyy että laitetaanko harvaksi vai tiheäksi.” jos tuollaisen lauseen laittaa esim kauppakirjaan niin sillä lauseella oikeudessa on sama merkitys kuin pirulla nahkahousussa Saharassa
Timppa, pitääkö uudistuskustannukset laskea pois hakkuutulosta? Mainitsit että kasvu jos on 2 prosenttia niin automaattisesti se tuotto on liian pieni. Onko se Sama myös euroissa ettei tuota enempää kuin 2 ? Jos on 400 kuutiota järeää kuusimetsää hehtaaria kohti se kasvaa Sinun mukaan sillon 8 kuutiota, brutto tuotto on noin 500 euroa per hehtaari per vuosi. Voisiko noita sijoituslasskemia pörssiä yms käsitellä metsälehdessä, nimenomaan riskejä? Metsälehti mainostaa kyllä että tilakauppaa kannattaa tehdä että kysyntää on, kauanko kestää että yksityismetsänomistajat ovat niin vähissä että tilaajat katoaa metsälehdeltä, mitä arvelet Timppa?
sopimattomat sukset. kyllä se alkaa kohan lihan hinta kohoaa vaikkapa kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna, 60 luvulla liha oli tosi kallista kaupasta ostettuna…. muistan vielä