Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Pitttää lukkee, mutta jos tuo kirjoittamasi pitäisi paikkansa, ”Puutuotteiden hiilinielu: kun hakatusta puusta tehdään tuotteita, puu jää tuotteisiin varastoon.” methän ajan myötä hukkuisimma puutavaraan…. miksi siinä ei ole huomioitu että puut palaa aikanaan aikka kiikkustuoleja niistä tehtäisiin, toinen mitä ei ole laskennassa huomioitu on se ettei järviensedimenttejä ole huomioitu ollenkaan ja niitähän useampi hehtaari…. Tuota kuinka maaperänpäällä olevaa kuntan lahoamista on tutkittu, entä suot…. ojitetut ja vois kyllä miettiä tuota aika ikkunaa joka ei jutussa ilmennyt tai meni ohi…. tmä seuraava oli aika hepreaa Selostasitko A.J. minulle ja varmaan monia muitakin kiinnostaa, voin myöntää en ymmärrä,
””Metsämaan puuston hiilitase on luotettavimpia LULUCF-sektorin arvioita; epävarmuudeksi arvioidaan noin ± 31 prosenttia. Taustalla ovat valtakunnan metsien inventoinnissa mitatut puustotiedot ja poistumatilastot. Maaperän hiilivaraston muutokseen liittyy huomattavasti suurempia epävarmuuksia, metsämaan ojitettujen turvemaiden epävarmuuden arvio 95 prosentin luottamusvälillä on -70 % / +150 %.””
Nooh ei ne kaikki olleet koko rungon mitalta päällisin puolin lahovikasia mutta esim lahovikoja halkeamien takia oli paljon ja harvennushakkuin oli hoidetty ja rauduskoivuja. Eihän vaneripuu kummosia laatuvaatimuksia edellytä paksuutta ja suoruutta jonkun metrin pätkä… mutta sen näköisiä ettei tarvitse kuvitella sylen paksuisiksi kasvavan edes ajan kanssa..,olivat noin 25 cm paksuja…Oletteko törmänneet onnistuneisiin visakoivu metsiköihin?
Onko niissä selostettu mikä on hiilinielu. pitää katsoa…
”Metsäteollisuuden puunkäyttötilaston mukaan kotimaisen raakapuun käyttö aleni viidellä prosentilla. Tämän vuoksi puutuotteiden nielu oli 26 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna” Tätähän minä en ymmärrä, kun hakataan vähemmän niin nielu pienenee, ja sitten kun Brasilian metsiä hakataan poltetaan pelloiksi tai jätetään uudelleen metsittymään …. eikö silloin Brasialian nielun pitäisi kasvaa? Kuitenkin pelotellaan että se hakkuu negatiivisesti vaikuttaa hiilidioksidi pitoisuuksiin elikkä ne tuppovvaat kasvammaan. jos mulla ois tuhat hehtaaria metsää ja sitä ei hakattas kahteensataan vuoteen ja siellä ois sen jälkeen jumalattomasti puuta niin nie oisin ollut lähde mutta kun hakkaisin metät sen jälkeen niin mie oisin kansallissankar ku mulla ois niin suur nielu että siitä ihan maksettas pelkästä nielusta?
Mie oon väärässä, mie oon aina luullut että nielu tarkoittaa sitä että silloin ilmakehän hiilidioksidi pitoisuus vähenee…
”Raportointia tehdään YK:n alaisen ilmastosopimuksen ja sitä täydentävän Kioton pöytäkirjan velvoittamana. Maataloussektorilta toimitetaan samat päästöt molempiin raportointeihin. Sen sijaan LULUCF:n ilmastosopimuksen raportoinnin perustana ovat maankäyttö ja Kioton pöytäkirjan toimenpiteet” Mitähän tuo tarkoittaa?
Entä tämä?
”Metsämaan puuston hiilitase on luotettavimpia LULUCF-sektorin arvioita; epävarmuudeksi arvioidaan noin ± 31 prosenttia. Taustalla ovat valtakunnan metsien inventoinnissa mitatut puustotiedot ja poistumatilastot. Maaperän hiilivaraston muutokseen liittyy huomattavasti suurempia epävarmuuksia, metsämaan ojitettujen turvemaiden epävarmuuden arvio 95 prosentin luottamusvälillä on -70 % / +150 %.”
Varmaan tähän löytyy vastaus, itse en kyllä osaa selostaa itselleni tai toisille mitä tämä edellinen sitaatti tarkoittaa?
Mutta tämä tuntus kyllä selkeemmältä: ”Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä.”
”Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä.
Mielenkiintoista puutuotteet ei pääse edes listoille tässä suraavassa grafiikassa….
Ihan mielenkiintoista…. mutta en tullut sen viisaammaks..,
Liikuin kuluneena kesänä Pirkanmaalla ja siellä kohtasin nuoren miehen joka harmitteli että aikoinaan on istutettu koivuja, ja totta tosiaan olihan pelloille ja metsiin istutettu koivuja varsin laajoille aloille. Harmi vaan että vaneri tehdas oli lopettanut toimintansa ja nyt niillä koivuilla ei ollut kummasempaa kysyntää, kuuskymmen luvun istuts koivikoita. Sahapuuksi ei yksikään ois kelvannut, lahovikoja, huonosti kasvavia. Harvoin näkee niin reheviä maita kuin ne olivat. Todennäköisin syy oli se että maa yksinkertaisesti niin savista ettei siinä koivu hyvin kasva, koskaan en ole niin paljon nokkosia metsissä nähnytm luontaisesti syntyneistä marja pensaista viinimarjoja syönyt. Tutkitaanko sitä maalajia riittävästi viljelymenetelmää puualajia valitessa… laho koivuja ei ollut ees sen vertaa kuitenkaan että ois tikkoja näkynyt. tätä mietin ketjua avatessa.
Eiköhän se pitäisi olla niin kylymän viileesti että haitalliseen kajiin ns valkohäntäpeuraan sovellettaisiin vieraslaji säännöksiä ja maanomistajalle annettaisiin vaapaa oikeus poistaa mailtaan ko lajin edustajat. Huomioiden tietysti humanitääriset arvot että kesällä ja keväällä sekä syksyllä poistetaan vasoja ja uroksia, talvi aikaa molempia, Luontaisen kannanvaihtelun turvaamiseksi luvan varainen vapaa metsästysoikeus määrien suhteen hirvelle siten että yhdelle maakunnalle kerrallaan vuoron perään vapaa metsästysoikeus maanomistajille tai heidän edustajille, Karjala pohjois savo kainuu rajoitetuin oikeuksin susikannan turvaamiseksi….
mie oottelen hiilinielujen suhteen valmistuvia mittaustuloksia, tutkimuksia, jne. Tämä Suomalainen hiilinielu on poliittinen päätös vailla todellisia tutkimuksia laskelmia. Eihän se voi olla oikein että metsät hakataan ja viljellään niin siitä syntyy nielu? Suomessa täysjärkinenkin ymmärtää että Suo vois olla nielu mutta sekään ei oo, ei pysty nielemään vaan sitä hiiltä vaa kertyy ja kertyy … vuos vuuven jäläkeen, parhaimmillaan jopa viijentoista metrin paksuuvelta… ja meri kuulema nielee vaikka sitä ei näe, mutta veen laatu muuttuu ja korallit alkaa lahota samalla tavalla ku Puolan kipsiveistokset – 80 luvulla rakennusten koristeina…. mie oon nähnyt ku kaivinkone kaivo ojia, nii ee sitä muan sissään kertynyttä hiiltä muan sisältä erottanna vaekka se kuulema melekonen nielu se mua on…. vissiin vajonnut ihan tosiaan niin syvälle ettei sitä kaivinkonneen kauhakaan tavottanut…
Se vissiin aikoinaan Ruotsissa Pyökin pohjoisraja on ollut Tukholman höntyvillä. Miksei Pyökkiä kannata kokeilla Turku – Lahti – Kotka linjan eteläpuolella. Arvokkaan pyökin kasvatus aika on noin 200 vuotta joten eikö se pyökin istuttaminen ole sama asia kuin jatkuva kasvatus. Tällä arvokkaal pyökillä tarkoitan 70 cm läpimittaa ja täydellistä virheettömyyttä, ja jos epä onnistuu ksvatus niin paljon parempaa polttopuuta takkoihin saa kuin koivusta. Ei roskaa, tervaton ja merkittvästi suurempi lämpöarvo kuin koivulla. Pyökkimetsä pidättää auringonvaloa paljon tehokkaammin kuin kuusi…. harmi jos pyökin viljelyyn ei saa yhteiskunnan tukea, upea puu. Ruotsihan tuhosi luontaiset metsänsä aikoinaan…. itä osistaan siirsi kansalaisiaan hävittämään metsiä ja siitähän on oikein muisto Skanssenilla.
”Metsien hiilinielu”
<Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi?” tuo muuten keskustelu ketjun avaus oli kyllä varsin filosoofinen ja ajatusrakennelmia laajentava.
Sosialisointi mitä se tarkoittaa? Wikipetia, ”siirtää omistajan tahdosta riippumatta omaisuutta yleiseen tai yhteiseen (erityisesti valtion) omistukseen”
Mutta näinhän ovat monet suuromistajat ovat tehneet jo varsin paljon ja ihan omaehtoisesti, Suomen valtion siunauksella. Mitä muuta ne säätiöidyt metsävarat ovat kuin metsänomaisuuden tuoton jakamista yhteiseen hyvään? Onko sillä nyt niin suurta merkitystä jos metsän tuotto menee yhteiseen hyvään ja kuka sen omistaa? Metsähallituksen toiminnasta voi olla toisaalta myös eri mieltä. Mikähän polemiikki siitä syntys jos Venäjä hyvää hyvyyttään antaisi ostamiaan maa alueita yhteiseen hyvään suomen köyhälle kansalle? Niinku maa alueet jotka sotilaspoliittisesti herkillä alueilla, kuten esim. Ähtärissä.??
