Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Jos sademetsien aukkohakkuuta ja sademetsien raivuuta pelloiksi arssinoidaan samalla tavalla kuin Suomessa arssinoidaan Suomalaisen metsien ja peltojen hiililaskentaa, suurenmoista hiilinielua niin sademetsien hakkuu pitäisi silloin palkita suurimpana ympäristötekona tällä vuosikymmenellä. Harmi vaan että etelä amerikassa on myös muita hyviä nieluhankkeita tosin pienioalaisempia kuten tiettyjen metsäfirmojen eukaistutusten aiheuttamat suuret hiilinielut, nämä ovat Suomalaisen laskentatavan mukaan hehtaarikohtaisesti vielä suuremmat.
Miten lie talousosaamisen lisäksi osaaminen ns ruohonjuuri tasolla? Metsälehdessä on niin paljon positiivisia juttuja ja kehuvia että ne herättävät minussa epävarmuutta, epäuskoa, onkohan tosiaan noin? En tiedä oliko metso asialla vai mhy vai metsänomistajat tai peräti puutavarayhtiö kun näin metsäautotien jossa metsäautotien ojat oli päällystetty sepelillä kilometrien matkalla. Todennäköisesti aurauksen yhteydessä siirtyneet.
Tosiaan eihän ne nuo pitkät moto kannot ole taimikonhoitotöissä tulleita vaan hakkuun yhteydessä. Katsoin netistä millaista työtä on varhaisperkaus, tuollaisen ohjeen näin ja täytyy sanoa että en ihmettle ollenkaan että monet kiroavat koko nimikettä ja puhumattakaan työtä.
”Poistetaan yli 10 cm pitkät lehtipuut alle kahden metrin etäisyydeltä havupuuntaimista.
-
<li class=”TrT0Xe”>Poistetaan huonokuntoiset puut, ei kuitenkaan säästöpuita.
- Tarvittaessa harvennetaan alle puolen metrin etäisyydellä toisistaan olevia havupuita niin, että jätetään kasvupaikalle paras taimi.
- Varhaisperkauksen jälkeen kuusentaimia on 1800–2000 kappaletta hehtaarilla. Jos kyseessä on luontaisesti tai kylväen perustettu mäntytaimikko, taimia on varhaisperkauksen jälkeen jäljellä 3000–4000 kappaletta hehtaarilla. Ei taida poiketa muutoin normaalista taimikonhoito työtä kuin tuo poistettavan vesan pituus on aika lyhyt. MetsäForestin ohje. Vastasin vielä palautekyselyyn jonka lähettivät.
<li class=”TrT0Xe”>Tarvittaessa harvennetaan alle puolen metrin etäisyydellä toisistaan olevia havupuita niin, että jätetään kasvupaikalle paras taimi.Niin mutta en ymmärrä miten 10 prosenttia kantorahatuloista menee ulkomaille, edelleenkään.
”Teollisuuden puun käytöstä on tullut viime vuosina noin 10 % ulkomailta, joten sen verran kantorahoista meni sinne”
Taitaa olla aika höpöhöpö tilasto tuo, miten kantorahatulot tilastoituu energiapuuhakkuista, toimijoita paljon ja eräs toimija totesi että ei hajuakaan….
