Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
sehän riippuu täysin siitä mitä laadua tarkoitetaan, tarkoitin vähäoksaisuutta ja sitä että lustojen paksuus alle kaksi millimetriä..
Eihän siinä oleellista ole se tekijä vaan laatu, mietin vaan yrittäjän tilannetta; metsänomistaja, mhy, oma organisaatio elätettäänä…. kenen etua ajat tai kenet asetat etusijalle? Kauanko voit tehdä suunnitelmia jos ne ovat järkeviä ja täysin kannattavia metsäomistajalle muutei tuota lisätilauksia tai tilakauppoja yhdistykselle? Teetkö pelkästään inventaarion ja muu jää yhdistyksen tehtäväksi? ja sitten joutuukin kilpailemaan keilaajien kanssa hinnassa…. Tiedän joitakin pieniä yhdistyksiä olevan jotka on perustettu omatoimisesti ja täysin irti mhy kentästä, toimivat kuin yhteismetsät mutta omistajat päättävät sata prosenttisesti omista metsistään, onkohan tuossa toimintamallissa Uusi Huomen? Edelleen mietin liittymistä mhy organisaatioon jäseneksi mutta kun toiminta ei vakuuta….
Eiköhän sitä sahateolliosuuden tuhoamista ole ajettu viimeiset sata vuotta alas. Ja nyt realisoituu pikku hiljaa tulpkset. Suomesta ei saada riittävästi kannattavaan sahaustoimintaan maailman markkinoille riittävän laadukasta sahatavaraa. Puola Romania Latvia Viro pärjää paremmin. Englannille Suomi yks hailee. Montako prosenttia Suomessa sahatusta puutavarasta täyttää ns puusepän laadun? Suomalainen pu kelpaa sellun keittoon ja hirsirakentamiseen…
Hyvä esimerkki valtion runsaasta velan otosta on Saksa. Saksa otti paljon velkaa maailmansodan jälkeen ameriikasta ja ameriikka hyöty ja infflaatio ja jälleen rakennus söi velan pois Saksalta. Stalinille velka, amerikkalainen raha ei kelvannut ja Neuvostoliitto hajosi. Suomi otti -60 luvulla runsaasti velkaa ameriikasta ja loi isot organisaatiot soitten täydellisesesti metsittämiseksi…. noh jäkeenpäin voi todeta että ei ollut täydellinen projekti…. voi olla että se tuo velka sopii lännen yhteiskunnille muttei näille itäisille…
