Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Eihän Stubbin ajatukset kuvasta mitään todellisuutta, ei niillä ole mitään mahdollisuutta toteutua. Voiko kutsua suojelualueiksi alueita joissa sallitaan metsästys? Ymmärrän kyllä että jos sasllitaan alkuperäiskansoille metsästys alkuperäisiä menetelmiä käyttäen, suomessahan ei ole alkuperäiskansoja.
Jotenkin ihmiset oat vieraantuneet luonnosta, yhtäkään lajien välistä vuorovaikutusta luonnon populaatioissa ei ole olemassa, joissa petokanta säätelisi ravinnokseen käytettävän populaation kantaa. Jokin vieraslaji kuten kissa saattaa esim saaressa hävittää jonkun lajin sukupuuttoon, ehkä minkki edes auttoi vesikon häviämistä suomesta mutta että säätäisi syömänsä lajin populaation kokoa, en tiedä sellaista saalistaja saalis suhdetta. Voin olla väärässä, mutta suuresti epäilen että olisin
Kyllähän se metsästys on muuttunut semmoseksi nykypäin että metsästyksestä ei tulisi mithään jos autojen käyttö kiellettäisiin ja samaten metsäaautoteitten käyttäminen metsästyksen yhteydessä. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainintaa metsäteitten käyttöoikeudesta niin sen tien käyttöoikeuden omistaja voi kieltää. Olen edelleen sitä mieltä että haja asutus alueella asuville vois myöntää vapaan hirven metsästysoikeuden kotitarekäyttöön, kuten myös viinan valmistuksen kotitarvekäyttöön ja ottaa mallia Ruotsin kuninkaasta, antoi verovapauden heille jotka muutiivat asumaan syrjäseuduille, alkuperäiskansojen maille ja ns ruotsin vallan alueen itäpuolelle…. oli se aikaa sekin. Hirenmetsästys Suomessa on kestämättömällä pohjalla tällä hetkellä, vaikuttaa siltä että energian kulutus on suurempaa kuin metsästyksellä aikaansaatu energian määrä. Jos se ois vapaampaa se metsästys niin mettäkonemiehet vois mettästää töitten ohessa jos heillä ois mettästys oikeus asuinsijansa johdosta niin voisivat tuoda työmatkoillaan kaverille kans lihhoo. Kyllähän se kehitysapu on hyvin kyseenalaista, mitä hyötyä oli kehitysavusta jota ameriikan suomalaiset harjoitti, riesaa vaan synty vieraslajin tuonnista…
Mistä se maaperä alkaa, alkkako se bodsolimaannoksen pinnalta vai kivennäoismaan pinnalta elikkä bodsolimaannoksen alta?
Hyvin kotoperäinen laji on leveä heisimato. Sen suomalaiset veivät Kanadaan.
Olisiko parempi käyttää, ”Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään” sijaan termiä lajikato? Siitähän on kyse.
<h1 class=”page-title page-title-topic”></h1>Ajatelkaa ihan vakavissaan, jos vuodesta vuoteen on hakkuusäästäökjä 25 miljoonaa kuutiota ja kumminkin hakataan vajaat sata miljoonaa niin kuinka paljon vidaan lisätä hakkuita 10 vuoden kuluttua?
Taidan olla väärässä. Kuvittein että hiilinielu on sellainen nielu joka nielee pitkäaikaisesti sitoutuneen hiilen käytöstä vapautunutta hiiltä, kuten esim öljy ja kivihiili. Meriveden lämpeneminen vähentää meriveden kykyä sitoa nettomääräisesti enemmän hiiltä…. Itse en ymmärrä edelleenkä Suomessa olevan muuta nielua kuin suot, nöösipoikana olin mittaamassa turvekerroksen paksuuksia soilla, rassi oli useita metriä pitkä ja joillakin soilla se ei yltänyt pohjaan asti. Vaikka se turve oli märkää niin ei se koskaan ollut täyttä vettä, siinä sitä oli hiilinielua, sito enemmän hiiltä kuin päästi ilmaan. Sitten luin että päästää suot ilmaan semmosia kaasuja jotka ovat sangen haitallisia, joten jatkan nielun etsintää, ja se on höpö höpö hommaa että nielut pinenenee sähköautoilla yms… Toinen hiiliielu saattaa suomessa olla turvesoitten ojittamisesta johtuva saostuma kerrostumat järvien pohjissa mutta se nielu on kumminkin pienempi kuin lisääntyneet päästöt ojituksen takia.
”Metsienn nielu muodostuu hakkuusäästöstä, joka esim viime vuonna oli runkopuuta 23,5 milj.m3.” Mihinkä met mahumma jos tommonen tahti tosiaan jatkuu vaikkapa sata vuotta?
Yhtälö on helppo, hakatusta puusta noin 2/3 osaa on hiilidioksina ilmassa viiden vuoden kuluttua, siitä kun lasketaan lisäksi kuntan päästöt, turvemaiden päästöt ja kaikki puunkorjuuseen liittyvä polttoaineen kulutus ja ja jalostuksen hiilidioksiidi päästöt nin sokea täytyy olla jos uskoo moiseen nieluun. noh vuoden vaihteessa usko on koetuksella tietysti, joulupukkiin en ole vielä uskoani menettänyt…. cocacola pukki arveluttaa….
Pitäsikö ajatella niin että kun suoemen puusto on vasraan jotain 10 prosenttia euroopan puustosta, sehän vähän sama asia kuin ja kun me ajattelemme Suomen tunturikovikkoja, ei meille sillä ole paljon merkitystä, varmaan niin ne ajattlevat saksalaiset kumppaneineen ,,, varmaan joku jänkäjoonaskin miettii samoja ku ee heidän oikeuksiaan kunnioiteta pätkääkään…. onneksi tukiaisia tulee, meille molemmille lapin kansalle ja suomen kansalle… Kuka elää suomessa, mikä yritys ei saa suomessa yhteiskunnan tukiaisia… tietysti jos hölömöyttää ei oo huomannut… anoa ja ku laskelmat hiilinieluista joskus hyväksytään, entäs sitten