Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
1800 luku jäi historiaan ennenkaikkea aikana jolloinka suurikokoisia näsiäkkäitä kohtasi tuho, 1900 luku jää historiaan vuosisatana jolloinka lajikato kohdistui kaikenkokoisiin kaikenlaisiin lajeihin, 2000 luku alkaa sillätavoin että biotooppeja kohtaa kato
Kuukkeloimalla, kuukkeloimallapa hyvinkin
”Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.”
Suomessa sitä ei haluta ratkaista, muualla se ei ole ongelma.
Muuallamenetellään näin, lampaat otetaan yöksi suojaan.
Käytetään petojen torjunnassa apuna koiria. Kaukasuksen vartiokoirat, jota erheelliseksi kutsutaan paimenkoiriksi. estää sataprosenttisesti susivahingot. Nämä koirat joita kutsutaan paimenkoiriksi ovat jalostettu toimimaan lammaspaimenten apuna alueilla joissa ei ole petoja.
Olen ollut tilaisuudessa seurata kyllä…
Niinpä, kannattaa lukea kuka teki tutkimuksen ja laskelmat.
Surimmat hirsirakennuksista olen nähnyt keski euroopassa jotka on tehty asuinkäyttöön, monikerroksisia pohjapinta-alat ainakin kolminumeroisia…. ei tullut mitattua. Espanjan pohjois osat, eteläinen Saksa Ranskan pohjoisosat jne
Rakennekortit, onko niitä, rakennusluvan saaminen voi olla vaikeaa ellei mahdotonta tei erittäin kallista, muuttujia on paljon enemmän kuin lankussa.
Näin on printeisesti tehty esimerkiksi latoja. Ulkomaillaolen nähnyt valtavia halleja tehdyn. Siellä ei ole lumikuormaa mutta tuulikuormaa kyllä. Suomen rakennusmääräykset eivät salli, insinööri ja arkkitehtikunta ei osaa laskea pyöreälle puullu ns lujuujuuslaskelmia eikä niitä ole niissä korteissa….valmiiksi laskettuna, eikä mittausta voida soveltaa pyöreälle puulle kuten lankulle kun siitä mittaamisesta ei ole normeja….
kun puu sahataan suorakiteen muotoon laudoiksu lankuiksi niin keskimäärin kuutioon jalostettua tavaraa tarvitaan kaksi kuutiota puuta, sitten sitä höylätään ja pätkitään ja poistetaan vikaisuutta ja väkisinkin syntyy hukkapätkää niin ei siitä kummosta hiilijalanjälkeä synny, ja mitä pienemmästä puusta kyse sitä enemmän hukkaa ja kuutioita syntyy ja liimaa menee osin hiilipohjaista.
Kyllähän se perinteinen rakentaminen on tehokkain rakennustapa jos ajatellaan rakennuksiin sitoutuvaa hiiltä, pyöröhirsitalo kelopuusta, aidosta kelosta. Harmi että siitä kelopuusta ei ole mahdollista rakentaa, kasvu kestä viisisataa vuotta ja kukaan ei ole sanut selville montako puuta voitaisiin metsähehtaarilla kasvattaa, keloksi. Ehkä saantoa voitaisiin parantaa ja nopeuttaa jos rinnankorkeudeltaan noin 40 cm paksuja puita vöhön kerrassaan pihkotettas vaikkapa kymmenen vuoden aikana, se ois semmonen tekokelo. Metsähallitus yritti tehdä keloja moottorisaha työnä poistamalla kaarnan tyveltä, maallikot jotka tiesi nauroivat ja pieleenhän se meni, muutaman vuoden kuluttua kaatuivat maahan.
Harvoin saa ns ilmaisia lounaita.