Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
osaisiko joku tehdä tai teettää oikean talous laskelman ko kohteesta. Toinen ohjelma sellainen jossa maanmuokkaus ja maksimoidaan kuusen kasvatuksen motit. Toinen etä mahdollisimman vähällä saadaan kouikko aikaseksi tai muu lehtipuusto kasvatetaaan ne energiapuuksi ja luontaisesti syntynyt kuusikko kasvatetaan myöhemmin tukkipuustoksi vaikkapa 400 kpl hehtaari? Riistaa ei arvoteta kumpaankaan laskelmaan. on kait niitä tietokoneisiin tehtyjä ohjelmia kun metsäkoneen kuljettajatkin opettelevat tietokoneella.
Missä metsä ei luontaiesti uudistu, ei se uudistu muutoinkaan. Hillassa liikkuessa törmäsin kuoppamätästettyyn kohteeseen, avosuo, mättäisiin oli istutettu taimet, ei montaa kuollutta edes näkynyt, olivat loput ehtineet maatua, ehkä kyseessä oli koe koska koko suota ei oltu kuokittu.
Metsien inventoinnissa suo määritellään kasvillisuuden perusteella, kait sillä turpeen paksuudellakin on joku mrkitys? Monikohan metsänomistaja osaa tunnistaa suon metsäasiantuntijoista puhumattkaan? Syksyllä räntäsateeessa tai talvella hangen kannolla?
Metla:”Metsätalouden ohjeistoissa, esim. Valtakunnan metsien inventoinneissa, soiden ja ojitettujen turvemaiden tulee täyttää seuraavista kriteereistä ainakin toinen: kivennäismaata peittävä orgaaninen kerros on turvetta (tiettyä turvekerroksen paksuutta ei edellytetä) tai kasvillisuudesta > 75 % on suokasvillisuutta. Ohutturpeisilla soilla ja turvekankailla orgaanisen kerroksen paksuus on alle 30 cm.”
Jätkä, egyptin parrut veistettiin kesäisin saimaan rannoilla logistisista syistä nuorista metsistä, sienitartunta iski kantoihin, e tiedä lähikuljetettiinko puut kesällä? Uittamalla niitä ei kuljetettu mut proomuilla. Tuskin korjuuvauriot oliat merkittäviä ongelmia, jos olivat niin niin nykyinen kesähakkuutapa harvennushakkuissa johtaa kyllä toden totta todelliseen sienikatastrofiin Suomen metsissä…. mutta metsänomistajathan siitä vastaavat, ei puita ostava organisaatio.
