Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Kannattavuuteen vaikuttaa aika paljon näinä päivinä se, miten valvotaan ja toeutetaankatkonta,
osaako valita oikein, runkohinnoittelu vai perinteinen katkonta.
Onko yksikään mhy ennakoinut että runkohinnoittelu on tulossa? Vai yllätettiinkö metsänomistajieneuvontaorganisaatio tässä asiassa? Pari kolme vuotta ainakin ns metsäliitto valmisteli tätä hakkuutapaa. Sattumalta metsässä tapasin toimihenkilön maastossa niin kertoi.
Tuntuu että apteerausta ei pystytä luotettavasti valvomaan. Vielä on puukauppa tekemättä….
Kannattavuutta tarkastellaan aina keskiarvoilla ja koko metsäomaisuutta yhtenä klönttinä. Eikö kannattaisi tarkastella ja kirjata kulut ja tuotot tarkalleen kuvio kohtaisesti? Mielestäni silloin ymmärtäisi selkeämmin missä meni pieleen, suuri kuviottainen vaihtelu esim kustannuksissa verrattuna kuutiomäärien kehitykseen kertoisi sen että jossakin on parannettavaa. Niinhän isot metsäyritksetkin tekevät, tehdaskohtaisesti mutteivat metsässä hekään kuviokohtaisesti.
En ole sellaista metsää nähnyt jonka kasvu olisi hyytynyt ikäisyytensä vuoksi. Niin kauan kuin vihreetä on kasvaa kyllä. Lahoaminen on varsin hidas prosessi esim keloutunut mänty ei oikeastaan lahoa koskaan, metsäpalo polttaa aikanaan, joka tapauksessa kelona voi olla satoja vuosia pystyssä ja toisen mokoman maassa,,, ellei tuli vapauta. Suhteellinen kasvu kyllä radikaalisti laskee mutta abdoluuttinen on paljon vakaampi.
Näin olen ymmärtänyt ja havainnoinut.
hakatusta puusta viiden vuoden kuluttua 90 prosenttia on hiilidioksinsa päästänyt ilmakehään, miten metsän hakkaaminen voi saada aikaseksi hiilinielun? Turvemailla kumminkin parhaimmillaan on turvetta yli kymmenen metriä, siellä sitä hiiltä on ja joku on niellyt kovasti ja varastoinut, miksi hiiliieluksi ei lasketa metsäojituksen turvepäästöjä pienvesistöihin, siellä sitä nielua luulis olevan siis nieltyä ja varastoitua hiilidioksiinia….
Kyllähän ne tietää ja näkee kaek asianomistajat ilimottamattakin, asfalttien vieressä. Tosin olen siinä käsityksessä että mitään negatiiista ja huonoa ei pidä metsäorganisatioissa esimiehille tiedoksi saattaa. Pitää olla positiivinen ja kaikki negatiivinen on kiellettyä. tiedä häntä pitäneekö paikkansa, näin olen kuullut kerrottavan. Ötökkälaen mukaan ovat toimineet, täysin, jos toimitaan ötökkälain mukaan ja todistetusti on toimittu ja siitä huolimatta tuhoja syntyy niin kellä on todistustaakka tuhon alkuperästä?
Tolopainen puhuu asiaa siltä osin että hiilitaseen vähentämistä ei tapahdu mettiä hakkaamalla. Jos näin olisi, silloinhan pitäisi heti hakata sademetsät paljaiksi ja istuttaa uudet metsät tilalle niin maailma pelastuisi. Jotkut hörhöt tosiaan uskoo että tämä systeemi toimii Suomen mettissä.
Montaako kuutiota puuta sitoo saman määrän hiiltä kuin on hiiltä maaperässä jossa on kunttaa 10 cm tai 20 cm. Tämmösiä kunttasia metsiä on mutta ei kaikkialla. Hyvin näkee tuon kuntan paksuuden kuusikoissa joissa lumi tai tuuli on kaatanut puita juurineen.
