Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Itämaan ihme, sepä se, konekuskin koulutus maksaa enemmän tai saman verran kuin lentäjän koulutus, onneksi lentäjät oppii lentämään lentokoneella, se se vasta oiskin jos oppimisen taso ois sama kuin metsäkoneopiskelijoilla kuten uutisointi antoi ymmärtää tason olevan. Tiedän ainakin yhden joka on opiskellut metsuriksi ja josta tuli lentäjä. En tiedä tekikö koskaan metsurin töitä. Suomessa on tehty turhempiakin selvityksiä mitä olisi selvitys metsäopetuksen tilasta ja varsinkin koneenkuljettaja koulutuksesta ja sen tilasta.
Varisten käyttätyminen on muuten muuttunut kun ihmisen muokkaama ympäristö on muuttunut. Kun hevosia oli niin metsä kuin peltotöissä talvisin, hevoset teki tarpeensa teille, ei semmosta hevosen pallero kassaa löytänyt jota ei olisi varikset levitelleet ja etsineet syötävää, pari talvea sitten törmäsin hevosen palleroihin lumihangella, kaikki kasat olivat täysin koskemattomina. Joutsenet ruutiaseitten yleistyttyä tapettiin 1900 luvun alkupuolella sukupuuton partaalle suomessa. Se on totta että populaatioiden epävakaus on muutosten myötä lisääntynyt.
Muistan lapsena olleet maisemat, otetaan vaihteeksi pellot, mikä määrä lintuja oli pelloilla – 60 luvulla. Kuoveja taivaanvuohia keltavästäräkkejä, karjat pelloilla …. jne, suurin osa peltotöistä tehtiin vielä hevosilla, ihmisten lihasvoimin. Tuli tuorerehusilppurit puimurit ja runsas lannoitus salaojitukset, äkkiäpä kato kävi kun ympäristö muuttui, pellot autioitui. Sama tapahtu metsissä.
Kuinkahan raskasta tuo koneella työskentely todellisuudessa on? Puhdasta istumatyötä. Onko julkaistu tilastoa konekuskien ammattitaudeista, elinajanodotteesta yms työnteosta joshtuvista elämää lyhentävistä riesoista?
Pitkään hakkaamattomissa olleissa metsissä maassa oleva hiilivarasto on suurempi kuin puuston hiilivarasto.
Jovain kirjoitti työvoiman kustannustason alhaisuudesta muutamassa maassa verrattuna Suomeen. Mistä nuo luvut ovat peräisin? Onko kyseessä yhden työntekijän kustannusero vai koko konsernin työvoimakustannusten ero? Johtuuko hinnanero siitä että Suomessa on yksinkertaisesti liian paljon rukkasia jalostuslaitoksissa… jne
Kysyin pieneltä sahalta osto halukkuuta niin sano että mhy:n kautta tulee sahapuut, harmi kun en kysynyt onko kyseessä toimituskauppa tapa. Mitenkähän luotettavia lienee nuo hinta tilastot, onko se esim puiden keskihinta vai kauppahintojen keskihinta?
Miten sen tuon uutisen tulkitsisi edellisten kommenttien valossa? Koulutetaan kalliilla työntekijöiätä jotka eivät pysty toimimaan koulutusta vastaavassa ammatissa tai koulutus on tehotonta kalleudesta huolimatta ammatin vaatimuksiin suhteutettuna, Toisaalta voihan olla että koulutusta ei voida järjestää jos oppilaita ei ole tarpeeksi, valmistuneita tarpeeksi jotta saa yhteiskunnan rahaa koulutukseen. Kyllähän se lujaa huumoria vaatii jos tuonne peräkorpeen pitäisi nuoren asettua asumaan jotta saisi töitä tehdä pitkää päivää painaa ja yksin korven keskellä murjottaa…. ja sitten se vasta riesan lykkäis kun lapsia sikiäisi ja koulut kymmenien kilometrien päässä… päivähoidot jne…. tekevätkö konekuskit vielä nykyään huollot ja pienet korjaukset itse maastossa? noh onneksi kehitteillä kuljettajatta toimivat koneet.
jJohan sen Foorti aikoinaan amerikassa oivalsi että kun maksaa pikkusen parempaa palkkaa niin työntekijöillä on vara ostaa auto….
Sittenhän se vääristää esimerkiksi metsälehdesää olevaa energiapuun hinta tilastoa.