Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Mielestäni luontokato näkyy parhaiten siinä kun kuuntelee ja lukee erästyskertomuksia menneiltä vuosilta, on lintukannat olemattomat näinä päivinä, varsinkin riekko ja metso kannat etelä suomessa.
Suomessa tuo saalis petoelänsuhde näkyy selvimmin pöllö ja myyrä kantojen vaihtelussa. Ja ensimmäisenä siinä että pesinnät epäonnistuu tai niitä ai aloiteta ollenkaan vaikka pöllöjä on.
Noihin tuottajahintoihin pitää lisätä yhteiskunnan tuki niiin sitten oltaisiin lähempänä totuutta.
Ei se noin mene että peto säätelisi saaliskantojaan, tottakai se haluaisi maksimoida ruokansa. Se menee toisin päin, kasvin syöjien populaation koko säätelee petokannan kokoa.
Täysin totta. Varmasti olisi maksanut 50 % enemmän elikkä 450 euroo hehtaari. Mutta tämä 300 euroo ois ollut vain noin 34% halvempi kuin tämä 450 euroo joten ei se niin pahalta kuulosta. Jos se oiskii ollut puolta halavempi tuosta 450 eurosta niin sehän ois ollukkii melekeen ilimasta jo sillon 225 euroo, noin.
Mielestäni Äänekoski tuki samaten valtio uuden tehtaa rakentamista varsin suurella summalla, sama toistuu pohjoisessa, kyllä se omalta osaltaan tulkea on sekin että infra toimii. Plantaasitaloudessa tuket ovat olemattomat mutta edut huomattavat.
Mistä saisi tiedon, kuinka paljon metsäsektoria tuetaan Suomessa kokonaisuudessaa?
En ole tiennyt että metsäkeskus inventoi metsiä. Muistelen joskus kuuleeni että se olisi metsäntutkimuslaitos.
Montako prosenttia suomalaiset jalostaa suomalaisesta puusta? Kansainväliset suuryhtiöt eivät ole oikeastaan suomalaisia vai ovvatko? Noh jos ei muuten vaikuta metsäomaisuuteen niin ainakin luulis omistuksen vaikuttavan puusta maksettavaaan hintaan.
Mitä merkitystä on raivaussaha työssä kannon pituudella? Vesurilla jäi paljon pitempiä kantoja, talavella työlisystöinä kun teettivät.