Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä siinä pitää olla luja usko kannattavuuteen ja toiminnan järkevyyteen kun puuston pitää kasvaa 30 vuotta, ehkä enemmänkin, ennenkuin puuuston määrä kattaa uudistuskustannukset.
Kuopion pohjoispuolella tammi tekee itäviä siemeniä. Pohjoisimmat tammet kasvavat kasvavat Rovaniemellä, ainakin, ehkä pohjoisempanakin.
Onko se jatkuvaa kasvatusta jos muokkaa maan, antaa sen vesakoitua, raivaa, korjaa energiapuuta kasvattaa koivua tukkipuuksi, kasvattaa aliskasvoskuusikosta tukkipuu metsän…. Siinä sitä menis aikaa jo toistasataa vuotta ja useampi omistaja …..
En tiedä paljonko todellisuudessa maksaa istutus ja maanmuokkaus tarkalleen, tonnin? Kerran tai kaksi kertaa taimikonhoito raivaussahalla, sitten jos vielä joutuu tekemään hakkuuta palvelevan raivauksen, kumpaan koriin se laitetaan, metsänuudistamiseen vai metsänhakkuuseen? Kysyin kerran metsäasiantuntijalta, firman mieheltä että seurataanko kuviokohtaisesti kustannuksia ja kannattavuutta koko hakkuu kierron ajalta; ei seurata.
Eikös Eu aloita neuvottelut suojelun tasosta joka kattaisi 30 % maa-alasta?
Taimikonhoitotöissä lähes poikkeuksetta jalava hakataan pois, raivaajat eivät tunnista edes sitä, saatika metsänomistajat puhumattakaan motomiehet. Vaahteran, jalavien luontaista levinneisyyden pohjoisrajaa ei tiedetä varmuudella. Istutettuna tammikin taitaa kasvaa Napapiiriä myöten runkopuuksi?
Ei voi pitää paikkaansa että puuston biomassasta olisi kolmannes maan alla. Kun katselee esim tuulenkaatoja ja kantoja joita on nostettu maanpinnalle niin silmämääräisesti näyttää siltä että kaikki juuret ovat maanpinnalla, sitten kun katselee ojia joita on kaivettu kivennäismaille niin ei tosiaan puunjuuret tai maansisässä oleva hiili ole haitannut ojan kaivamista tai että sitä näkyisi, varsinkaan savikoilla, eipä sitä ole sorakoillakaan? Onko se sadevesien mukana sitten huuhtoutunut pohjavesiin, se hiili?
ja kuinka paljon onkaan tuettu suoraan ja epäsuoraan teollisuutta valtion toimesta
Vasoja metsästetään liian vähän, vasakuolleisuus luontaisissa ja vakaissa hirvipopulaatioissa on paljon suurempi kuin Suomen hirvipopulaatiossa. Tämä on johtanut myös siihen että Suomen hirvikannassa on vähän vanhoja hirviä ja tämä voi vaikuttaa siihen että hirvien käyttäytyminen saattaa muuttua, vaellukset eivät ole niin näkyviä ja selviä koska kokemusta omaavia yksilöitä on vähän.
Harmi ettei kukaan ole kokemuksiaan kirjannut euroissa. Tuntuu vaan aivan järjettömältä se että metsänuudistamiskustannukset saattavat olla helposti 2000 euroa ja metsien keskimääräinen hehtaarihinta huitelee toteutuneissa kaupoissa jossakin neljän- viidentuhannen euron seutuvilla.