Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
””Ruotsalaistutkimuksen mukaan jo 10-15 % tuhoaste, mikä ei välttämättä vielä tarkoittaisi korvattavaa tuhoa, johtaisi 100 vuoden kiertoajan puitteissa 35-50 % tulonmenetykseen yhdistettyinä kasvu- ja laatutappioina.”
Miten tuo on laskettu ja miten se soveltuu Suomen oloihin?
Suomessa kiertoaika tällä hetkellä näyttää olevan lähempänä viittäkymmentä vuotta kuin sataa vuotta ja laadulla ei tarkoiteta puun teknistä laatua. Kenelle on maksettu laatulisää 1970 luvulla pystykarsituista männiköistä?
Jos rätnätään näin että perustaa taikon harvana siis 1500 tainta ja muokkaamattomaan ohutkunttaiseen moreeni maahan, eikä tee mitään sen jälkeen koska vesakoituminen on merkityksetöntä, antaa kasvaa 60 vuotta ainakin jne… menettää 30 viiva 40 rosenttia kasvusta, mutta paljonko menettää tuotosta jos välttää vaikkapa 800 euroa metänuudistamiskustannuksista?
Sanotaan että suomi on mallimaa ja erinomainen maa metsätalouden harjoittajana, silti valtion pitää maksaa vuosittain kymmeniä miljoonia tukea metsätalouden harjoittamiseen, ei sekoteta tukia ja omaa työtä mukaan jos tehdään kannattavuuslaskelmia. Onko taimituotanto ja viljelymateriaalin tuottaminen yhteiskunnan tukemaa? Tavalla tai toisella varm,aankin muttei sitä huomioida.
ahaa vain 55 metsätaloudelle, näin sitä sortuu holtittomaan otsikointiin. Tuolla avaamisella tarkoitin sitä että miten tulkitaan ja lasketaan eimerkiksi edellisenä kesänä tai samana kesänä tapahtunut istutus taimien tuho kun hirvet syöneet taimia. Hädissään moni jo arvelee tuhon tapahtuneet mutta uutta kasvua löytyy kumminkin. Samaten pahannäköiset syömisen aiheuttamat vauriot ovat karua katseltavaa varttuneimmissa taimikoissa mutta mutta jos se ei ole vuosittain toistuvaa niin muutaman vuoden kuluttua saatika kymmenien vuosisen kuluttua huomaa että eipä ne syönnökset enää näy taloudellisessa mielessä, rungon vaihtoja tulee ja menee ja nykyään sama kantohinta onko se puu tekniseltä laadultaan poikkeavampaa …. sitten ne 100 200 vuotiaista voinee saada lisä arvoa…. tai sitten ei. Latvankatko ei ole männyn taimele kuolemaksi eikä merkittävä vahinko metsänomistajalle.
sehän on tosi juttu, että puusta tulee järeämpää nopeammin kuin tehdään ns metsänhoitotyöt ja harvennukset… mutta jos tehdään mätästys istututus ja kaksi tai kolme taimikonhoitoa ja vieläpä raivaus motoa varten niin pitkässä juoksussa on metsän kannattavuus euroilla mitattuna. Olen seurannut noita metsänhoitokertoja naapurin metsässä niin kalliiksi näyttää tulevan ja paljon työtä vaatii. Jos hiemankin mettii työn hintaa niin 1500 euroa ei riitä mitenkään metsäuudistamiskuluihin. Yksikin kohde on sellainen motokoneella taimikonhoito ja sitten manu työnä muutaman vuoden kulutttua ja mettä on tielt katsottuna 3000taimen luokkaa… Haluatteko että käyn mittaamassa tiheyden? en minä niistä kuutiloista ole huolissani mutta siitä kuinka suruttomasti metsänomistajaa kohdellaan.
”Kuten on muutamaan kertaan aiemminkin keskusteltu, männikkö saa olla alussa tiheä, mutta ennen enskaa liikatiheydestä on päästävä – taloudellisista syistä.”
Sepä se, noin on helppo todeta mutta läväytäppä taloudellinen laskelma, kun niitä on vaikea maallikon löytää,asiantuntijan esittämiä tarkoitan.
Tuohan tarkoittaa että runkotiheys ois ollut jotain tuhannen luokkaa, jne…. Onkohan turkimuksin samalla tavoin todennettu ohjeiden mukaisen harvennuksen vaikutus?
Ja sitten molemmista esimerkeistä lskettas mukaan eurotkin? Millaisella harvennusmallilla kasvu paranee, se kiinnostaa, kuinka suuri on harvennuksen vaikutuksesta kasvunalenema ja kuinka kauan kestä jne…. Eikös sitä kannattavuutta juuri haettu voimaikkailla ensiharvennuksilla?
