Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
A.Jalkanen, millainen j aminkäkokoinen on iso mätäs. Mikä maalaji. Mikä maankäytön historia on tällä kehutulla kohteella. Kustannukset, tuon ainakin haluaisin itetää… pitänee käydä katsomassa kesällä, tulee sil suunnalla kuienkin likuttua….
En koskaan ole nähnyt kustannustehokkaita taimikoita joissa on ollut isot mättäät. Pienillä kääntömättäillä kivennäismailla aloitettiin mätästys 20 vuotta sitten. Ja tulokset olivat kustannustehokkaita, Sitten alkoi kilpailutus kuka halvimmalla tekee ja homma meni ns reisille. Tietääkö vieläkö kaantömätästyksen isä on hengissä? Muistakseni nimi Mauri Tamminen tai Tamminiemi ja oli juttua Metsäliiton lehdessä.
”Yleensä onnistunut metsän uudistaminen tarvitsee tuekseen vähintään maan muokkaamisen.”
Jos ei ymmärrä, että sellaisia tarpeettomia maanmuokkauksia on paljon, joiden ansiosta metsänuudistamis kustnnuksiin tulee 500 euron ylimääräinen kustannus erä ei ymmärrä sitä miksi mätästystä tehdään. Se että niin kauan kuin pystytään tekemään tarpeettomat mätästykset ,,,, noh se on tarpeeton tulon siirto metsänhoitotöitä tekeville organisaatioille, se että niitä perustellan taimien suojelulla tukkimiehentäitä vastaan on todella kallis suoja.
””Suomen hiilinielut enää lähinnä pohjoisen metsien varassa – etelässä hakkuut pitävät nielut pitkään heikkoina” Teollisuuden uudet investoinnit uhkaavat heikentää vielä kasvavia pohjoisen hiilinieluja. Luke tutkii ja
Kari Ykävalko kirjoittaa.Anjalan koskelta yks linja lakkauttetaan kertoi jossakin uutisessa Stora Enso.
”
Voimakkaat hakkuut eri puolilla Etelä-Suomea näkyvät myös Suomen ilmastotavoitteiden kannalta keskeisessä metsien hiilensidontakyvyssä.Luke arvion mukaan nykyiset reilun 70 miljoonan kuution vuotuisat teollisuushakkuut tarkoittavat sitä, että esimerkiksi puustoisen Pohjois-Karjalan hiilinielut vähenevät selvästi koko ajan vuoteen 2045 mennessä.”
Tämähän ei ole pätkääkään A.Jalkasen asiantuntemuksen kanssa … vai onko mulla tuo lukemisen ymmärtämisen taso romahtanut ikääntymisni myötä?
Mielenkiinnolla käännyn odottamaan asiantuntijoiden kommentteja.
Täytyy tarkentaa, minulla niin vähän metsää että ovat pyytäneet jäseneksi, en ole liittynyt. Se on hyvä että jos kokee saaneensa juuri sen mitä haluaa eikä osta muuta. Leimausselosteesta utelen kyllä, mistä nämä leimausselostuksen tiedot on peräisin. Ja jos siihen liittyy myös metsänuudistamissuunnitelma joka on suurinpiirtein sitä että maanmuokkaus tarvittaessa raivaus ja taimien istutus tavan omaisesti kuten aina ennenkin niin siinä mennään pieleen ja metsänomistaja maksaa turhasta ja tarpeettomasta. Ymmärrän kyllä, se toimihenkilö ei ole yhdistyksen kannalta hyvä jos on hyvä metsänomistajaa kohtaan, tarpeen on myydä vaikka tarpeettomia toimenpiteitä, sitä en voi hyväksyä. En pysty hyväksymään. Varsinkaan MHY organisaatiolta.
Panu, oletko laskenut, tutkinut,oisko kannattavampaa antaa olla ja tekee hakkuuta palvelevan raivauksen kymmenen vuoden kuluttua, varsinkin jos niin sanottujen parhaimpien puiden eli hehtaarilla 1200 parasta puuta omaa riittävän latvuksen?
Olen soittanut näille luken tutkijoille, kyllä he tutkivat ja tietoa on, mutta eivät tule tietoineen ulos.
Metsäsektorilla toiminta vaatii poliittisen päätöksen, aistin sen kyllä, jos tutkit tutkit etkä reuhastele. Perustelkoon joku jos kokee että olen väärässä.
”Tilanne on sama kuin jos menisit parturiin pyytämään muumien Pikku Myyn tukkaa, kun lähtötilanne on Hemulin sivuhaivenet…””
Tämä vertaushan on täysin epäonnistunut, harvennuksissahan on nimenomaan se ongelma että pientä puuta korjataan miljoonakoneilla ja yhden puun arvo on pienempi kuin oluttölkin arvo tyhkjänä, ja puita on liian paljon jopa Myyn kampaukseen. Käsittääkseni metsäyhtiöiden organisaatiot eivät ole näissä kohteissa työskennelleet vaan ne ovat jääneet mhy kentän toteutettavaksi ja pienmetsänomistajat ovat innostuneet sen kummemmin ajattelematta koska siihen saa yhteiskunnan tukea…. silloin se ei voi olla virhe investointi. Nyt isännät itkee että metät pilalla, tai, metsäkeskuksen vipuarren heiluttelijat erehtyivät toteuttamaan ohjeitaan…. ja nyt heitä yritetään syyttää väärästä tuloksesta…. aika näyttää
Tämä tapahan on täysin erilainen mitä niin sanottu waalruussin markkinoima kapitalismi parhaimmillaan tarjoaa omistajilleen. Waalruussi kapitaqlismi pyrkii minimoimaan investointien ja työvoiman kustannukset, Sahalan isännälle ne eivät ole merkityksellisiä.
”Suomen metsänomistajat on kuiduttavan teollisuuden johdolla jujutettu kasvattamaan metsänsä liian tiheinä, jolloin arvokkaan tukin osuus jää pieneksi.
Suomen hakkuista tukkia on vain 33 % ja loput kuitua kun se voisi, ja pitäisi olla päin vastoin.”Tästä olen samaa mieltä.
Teollisuuspatruunat eivt ymmärrä miksi heidän pitäisi olla puuntuottajan asialla?
Kolmen ämmän ja muodollisen demokratian avulla ovat pitäneet huolen
siitä että koneet ja tehtaat kalkattaa ja rahavirtaa tulee, selluteollisuuden omistajille.
Siinä toiminnassa esimerkiksi metsälehti onnistuu kyllä hyvin….
