Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Tomperi ei ole katkera mhyytä kohtaan vaan huolestunut siitä että Sen pitäisi merkittävästi muuttaa toimintatapojaan jotta voisi toimia. Mhy:n kustannusrakenne on sellainen että sillä ei ole kilpailussa edellytyksiä pärjätä tässä muodossaan kuin se toimii.
Maaseudun uutisointi kuulosti siltä että sekin kolahtaa, ensiharvennusten laatu, MHY toimintaa kohtaan. Onhan se toisalta kiva kun on ns päällekkäistoimintoja tai sanotaan rinnakkaisia toimintoja, kuten Metsälehti ja Maaseuduntulevaisuus.
Onko keskeisin syy mhy organisaation toimintamallille se että se ns pitää puukaupan ”hanskassa”?
Ajaa metsäalan asiaa.
Menee moottorisahakauppiaan luoksi ja kysyy onko tämä sahaentinen, vastaus löytyy varmasti sanokaa minun sanoneen varmaa kuin vanhan kuolema.
Ajouran leveyden vaikutus kasvuun riippuu täysin kasvatettavan puuston pituudesta.
Näyttää Maaseudun tulevaisuuden mukaan sylttytehdas löytyneen. Miksemme uskoisi, onhan Maaseudun Tulevaisuus johtava lehti metsäasian tiedottamisessa.
Hömötiaisen lehtippuut ovat sellaisia joissa on paljon lahoavia lehtipuita, aliskasvoskuusia jotka oat kuolemassa arjostuksen takia…. ei siinä tarvii kuin ns vähemmän tarpelliinen raivaustyö tehdä niin talven yli selviytymisen edellytykset hävisivät.
”Puoliympyrämittaus luonnollisesti huomioi ajouran leveyden mutta ajourien risteyksissä taitaa jäädä mittaukset tekemättä.” Onko se traktori aina keskellä ajouraasilloin kun mitataan?
Näyttää Metsuri motokuski ummärtävän kenkien päälle. Näin on.
”Tomperille: paimenille tulee siihen sijaan puutuotantoon pohjaavia elinkeinoja. Laiduntaminen ei ole kovin tuottavaa toimintaa. Ainakin sellaisen päätelmän voi tehdä kun Romanian nykyistä elintasoa katsoo.”
Kannattaisiko kysyä Romanialaisilta?
Jospa käy niinkuin kävi Suomesssa?
Onko mätästys edes tarpeellinen? Mistä sen tietää kannattaako mätästaa vai ei?
jos ajatellaan että ois 300 runkoa kuusta hehtaarilla noin 50 60 vuotiaita, rungon keskiläpimitta rinnankorkeudelta lähes 40 cm, kasvuprosentti vaikkapa 4, kannattaako semmonen metsä uudistaa vai jatkaa kasvua?
sehän kasvaisi metsätraktori kuormallisen puuta, 700 euroa per hehtaari per vuosi.
Jos sen uudistaisi ja investoisi uuden metsän kasvatukseen tonnista pariin per hehtaari.
Monenko vuoden kuluttua se uudistettu metsä tuottaisi saman arvon.
Monellako on vara sijoittaa mutama kymmenen tuhatta tavalla että tuottaisi saman?
Voihan sitä harvennella jos siltä tuntuu ja jos uudistuu koivulle tai kuuselle niin edetään jatkuvan kasvatuksen suuntaan. Suurin virhe ovast nämä edulliset kaivinkonekuskit muokkauksen tekihöinä. Metsäasiantuntijoilla pitäisi olla munaa sanoa että tässä ei kaiinkonetta tarvita, se ei le jokapaikan ratkaisu, siitä ei hyödy metsänomistajat.
Liikuin teillä ja katselin tehtyjä harvennuksia, yksityismetsissä tehtyjä, eivät olleet rikkoneet taatusti ainakaan lakia. Ei ollut energiapuukasojakaan vaikka ensi kertaa harvennettuja.