Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Jos niin suoraan hallituksen puheenjohtajalle. Tämä aihe on omalta osalta loppuunkäsitelty. Voisiko autokorjaamo toimia samalla henkilöstö rakenteella? Tavalla toimia kuten toimii?
Minun silmissä MHY:n uskottavuus vahvenisi jos vuosilomat oisivat heillä Talvella ja kesät paiskittas töitä kuten tekevät esimerkiksi pikipojat ja niiden yritykset. En tunne työtehtäiä hyvin mutta luulis että maastossa kannattaisi ainakin käydä, kesällä. Virhellisesti tehty metsän uudoistus suunnitelma maksaa helposti metsänomistajalle saman kuin toimihenkilön päiväkustannus.
Eräs tuttu kertoi että oli ihmetellyt toimihenkilölle maanmuokkauksen laatua niin astaus oli ollut metsäasiantuntijalta että, ” se riippuu niin siitä minkälainen konemies sattuu tulemaan muokkaamaan….” . Sepä Se.
A.Jalkanen, täysin samaa mieltä. Mhy rahoitaa toimintansa myymällä palveluja. Mistä ne asiakkaat löytyvät, metsänomistajista. Ja se mikä on palkkaaansa ansaitsevan toimihenkilön etu, ei ole metsänomistajan etu vaan kustannus. Mikä mhyn toiminnassa on erilaista erinomaista, siis mikä on mhyn kilpailuetu? Koska rohkenevat lomauttaa talviajaksi toimihenkilöt? Sillon kun olisi hyvät kelit tehdä töitä ja metsänomistajilla aikaa hyö ovat vuosilomalla. moternia hoitaa kaikki metsasiat netissä… kapia se on tai sanotaan suorastaanolematon se kilpailurako jossa mhy on vahvoilla. Kerran eräs totesi.. että edes hallituksen jäsen ei käytä mhyn paleluksia, oli ns johtaja…. liittyi ko yhdistys suurempaan yhdistykseen parin vuoden kuluttua….
”Jos haluaa kasvattaa leppää, haapaa ja hieskoivua, mutta ei ole kiinnostunut havupuiden kasvattamisesta, niin tuolla menetelmällä aika todennäköisesti onnistuu.”
Sehän on just hyvinkin kannattava tapa. saadaan lepikot aikaiseksi luontainen kuusikko syntyy ja pyyt aikanaan viihtyy…. sehän soveltuisi todella hyvin esimerkki kohteeksi laskelmille esimerkiksi sille kuinka kannattavaa on sadan kahdensadan vuosden ajan jaksolla.
Se että tämä ns tehohoito edellyttää valtion tulia yksityiselle metsänomistussektorille jatkuvasti on ,,,, sanonko mistä. Jos rohkenet ilmottanet koordinaatit, käyn katsomassa jos suinkin mahdollsita. Tai sitten hoidetaan yhteydenotto lehden toimituksen kautta.
Täytyy muistaa miksi aikoinaan MHY periustettiin.
Pitkään metsänomistajat olivat ns pakkoaisoissa kahteen organisaatioon MHY ja sitten tämä toinen. Kun suomi modernisoitiin kapitalistiseen talousjärjestelmään sopivaksi niin MHY:n asopeutuminen siinä laajudessaan kuin se oli epäonnistui. Eikä se näytä onnistuvan laajenemispolitiikallakaan. Suojatyöpaikka talisaikaan toimihenkilöille, kesäaika lomakausi niin toimippa siinä sitten. Ainut henkireikä on ollut se että kun ajaa mahdollisimman hyvin kolmen suuren metsäorganisaation … ehkä viiden asiaa niin elossa pysyt mutta heikot on perustat…. Metsänhoitoyhdistysten koko arlkaa lähestyä järkevää kokoa…. mutta se toimihenkilökaarti ???
Tärkeintä on että puhetta piisaa.
kun kirjaroviot palaa, kun sananvapaus kielletään, seuraav askel on sota väkivalta ja viattomien ihmisten kohtalona vapautua suolikaasuistaan….
MHY ei pysty toimimaan edes hakkuujäljen valvonnassa, miten muussa? Talvella tehdään suunnitelmia ja laskut lentää ja toiminnan taso ei silmiä hivele.
Voisin laittaa tähän esimerkkejä mutten viiti loukata toimihenkilöitä, parhaansa yritttävät mutta ammatti osaaminen tai annetut ohjeet on semmoista ,,,,
Kait se sittenkin paljastuu aikanaan mistä se todellisuudessa johtu tuo hakkuiden heikko taso.
Hynönen Tenho selvitti aikoinaan miten pellot kannattaa metsittää, taisi väitellä ko aiheesta, kannattaa lukea hänen tutkimuksensa.
Kun metsän uudistaa tuolla tavoin kuin Panu selosti, eikö sillon vois alkaa mietttiä tuon pitkän kiertoajan kasvatusta, 30 vuodessa investoinnin pääoma tulee takaisin, seuraavat 20 vuotta investoinnin orot ja mahdollinen voitto, ja sitten … miten seuraavan sadan vuoden ajan tulon arvottaisi? Saksassa se on helppoa, mitä paksumpi puu sitä arvokkaampi, kapitalistinen monopolo markkinatalous tekee sen että 50 cm paksuinen puu ja puun osa on roskapuun arvoista elikkä ei tahdo kelvata edes kuitupuuksi.
Kyllä se näillä kantohinnoilla investointi sillä tavoin uuden metsänkasvatukseen on vähän sama asia etä kun niiin tekee joku muu siitä hyötyy kuin metsäomistaja, noh saashan metsänomistja tietysti arvostusta ja hyminää esimerkillisestä toiminnasta.
Nuissa hiililakelmissa ei oteta yhtä asiaa huomioon ja jota ei ole kunnolla tutkittu, paljonko hiiltä on kertynyt Soitten alla olevaan kivennäismaahan. Tehostiko metsämaanauraustoiminta hiilen sitoutumista maahan, säilöikö ja kuinka hyvin hiiltä maahan aurauspalteet?