Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
”Nopeampaan kiertoon pyrkivä alentaa istutustiheyttä. ” Mihin laskelmaan tämä perustuu? Ja kuinka paljon kannattaa laentaa?
Ostihan Kuusankoski aikoinaan tukkipuuta -70 luvulla kuitupuuksi tukinhinnalla. Katkonta poikkesi normaalista. katkonta oli meterin jaolla. Eivätkä ostajat sitä millään tavalla peitelleet että menee kuiduttamiseen, kehuivat että näissä on niin hyvänkokoisia kuituja että se kannattaa ja innolla isännät möi metsurit hakkas jne…. En ymmärä tätä juttua tukkipuun energia tai sellukäytöstä. Tai ymmärrän kyllä.
Jatkuva kasvatus ei voi olla malli tai kopio keskieurooppalaisesta tavasta toteuttaa jatkuvaa kasvatusta. Suomessa tällä hetkellä parhaimmat runko hinnat ovat luokkaa satanen tai kaksi, Saksassa tuhansia euroja per tunko jopa kymmeniä tuhansia.
Kertokaa mulle joku kohde joka on suurusluokaltaa muutaman hehtaarin kokoinen joka ei ole uudistunut sen takia ettei metsänuudistamistöitä ole tehty, haluaisin sen nähdä, Itselleni tulee mieleeni luonnon tekemä myrskykohde joka malliksi suojjeltiin eikä se vaikuta puuttomaksi jäävän. Varmasti nämä turpeennosto alueet ovat sellaisia mutta yhdellä kävin joka oli jätetty niille sijoilleen, ojan reunat semoisessa kasvussa että ei sitäkään voinut autiomaan pitää…. ai niin molemmat kohteet olivat saamattomien savolaisten asuinalueilla.
Kuusiuskova, kuulostaa ihan Saksan mallilta mutta lyhyempi kiertoaika, Sakssassa pidempi kiertoaika ja lievemmät harvennukset. Tuolla tavalla et tavoittle tai saavut korkeata kuusen teknistä laatua esimerkiksi vaativampaan rakentamiseem¨´n mutta soveltuu varsin hyvin tähän Suomalaiseen systeemiin, valtaosa tutotetusta pusta on kuitupuuta siis selluteollisuuden tarpeisiin. Tässä keskusteluketjussa pitäisi pitäisi vielä huomioida yksi asia, maalajio ja maalajin merkitys. Ehkä se ois oma ketjunsa aihe,,,,,
Per SS kotti …
Tuohon käyttöön ei tarvitse turvetta nostaa saatika turvesuota kuivata, Sauna suon laitaan tai Turvekammi kiukaineen, avanto tai monttu turpeen keskelle, siellä voi köllötellä vuoden ajasta riippuen turve avannossa tai pelkässä turvekylvyssä…. pesu suo vedellä joka palautuu souohon saa kesto kokemuksen turvekylvystä. Saa vapaasti aloittaa kaupallisen toiminnan…
Saako löytäjä pitää? Tukkeja en ole löytänyt mutta useita satoja kuutioita karsittu rankaa joka on ollut ainakin 10 vuotta tienvarteen varastoituna löysin. Sehän voi olla tutkimustarkoituksiin tehty projekti kun se on metsähallituksen mailla, muta en ole ihan varma. Käyn kesällä tarkastamassa, viime kesänä vielä oli. Saattaahan olla että se on jonkun sortin hiilinieluihin liittyvä juttu.
”Täydellinen luonnonprosessien matkiminen ei olisi kovin taloudellista toimintaa, koska saanto hakkuista olisi kovin pieni. Jätetään ne suojelualueille.”
Käsittääkseni sotatanteereille ja muualle Karjalassa ei tehty mitään puunkasvatustoimia, kovasti sitä puuta ois siellä ollut hakattavaksi. Mistähän se johtuu?
Miksi Veli-Jussi ei puhu laskelmissaan mitään olellista euroista ja kustannuksista. Ei ne nuo toimenpiteet tule aikaiseksi kustannuksitta. Ja jos saa toimenpiteisiin yhteiskunnan tukea niin ne pitää olla kustannuksissa mukana, muuten se vääristää ja estää tulosten yleistettävyyden ja on kansan kilellä sanottuna valehtelemista.
