Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
”laidunalueita ja joutomaita. Esimerkiksi Romaniassa. Tästä komissiosta ei ole metsittäjäksi, mutta ehkä seuraava voisi panna asian toimeen.”
Eikö tuo ole tyypillinen kehäkolmosen sisäpuolella asuvan ajatusmaailmasta?
miettimättä mitään mitä näille paimenille ja paimenten elinkeinoille käy jos heiltä viedään suit sait sukkelaan elinkeinot ja elinkeinonharjoittamsien oikeus?
Niin kelpaa, havaintoja on, havaintoja näiden ns yllättävien pesintöjen suhteen ei ole. Paitsi kanahaukasta, tekopesissä pesivien kanahaukkojen poikastuotto on merkittävästi heikompi kuin niiden pesintöjen jotka ovat itserakentamiaan. Muuta selitystä asiantuntijat eivät ole löytäneet kuin sen, ravintotilanne on liian heikko pesäpoikasten ruokkimiseen. Onhan myös se että koko ero koiraan ja naaraan välillä kanahaukoissa on kasvanut viime vuosikymmenten aikana. Se johtunee samasta syystä, poikasten kasvatuksen aikainen ravinto suopsii pienikokoisia koiraita.
Taitaa olla niin että ko tutkimus lakaistaan lattian alle ja unohdetaan koko episodi. Kukaan ei ole vaatimassa oikeudessa mitään.
Vaikuttaa siltä että liipasimelle joutuisi metsänhoitoyhdistyksen, -yhdistysten toiminta. Eilen ajelin firmojen mailla aurattuja metsäsautoteitä pitkin ei seillä ollut mitään höpöhöpö hakkuita eikä mitään mahdollisuuksiatehdä näitä energiapuusavotoita joiden laaneja olen kyllä nähnyt isojen teitten varsilla jonkin verran mutta välttämättä hakkuut eivät näkyneet tielle asti…. Propagandaanhan kuuluu etei esimerkiksi metsälehti innostu tutkimaan lukijoitaan kiinnostava asiaa ja joka on heille merkityksellinen. Siinähän paljastuisi että loppujen lopuksi syyllinenhän on kolme ämmää…. noh pääsiäinenhän on just nyt.
Se jos mikäon helppoa, kuusi uusiutuu itsestään koivun alle, koivut aikanaan pois kuusi tilalla, lehtomaisilla kankailla näkyy kuusetkin uusiutuvan kuusikon alle, esimerkiksi ajourille mutta hankalaa on niitten kasvattaminen mutta koivulla uusi metsä tilalle ja miksei voisi kasvaattaa muutamaa kymmentä kuusta metrin paksuiseksi ertikoispuuksi, kait silloin puhutaan kjatkuvasta kasvatuksesta, suurimmat puut jjoita kaupallisiin tarkoituksiin kassvatetaan euroopassa ja jotka olen nähnyt oat olleet kooltaan yli 30 kiintokuutiometriä, suurin puu jonka olen euroopassa nähnyt on ollut 50 kiintoa, jne.
Vuoristoisilla alueilla tai mäkisillä päätehakkuista vältellään keinollisen uudistamisen kalleuden takia, ja sen takia että istutettujen puiden heikompi tuulen kestävyys, alttiimpia tuulivaurioille. Esimerkiksi kuusipuut uudistetaan esimerkiksi liukuvin reunametsä hakkuin.
Käsittääkseni hiilinielun oko on yhtä kuin lehtivihreän määrä, esimerkiksi vanhassa kuusikossa lehtivihreää täytyy olla toooosi paljon kun sitä maapohjalla pystyvät hyödyntämään vain sammalet, siinä jos missä ei mene kasvillisuuden näkökulmasta tippaakaan auringonvaloa hukkaan, kaiken lähes viherhiukkaset hyödyntävät ja nielevät nieluun hiiltä niin että rutisee….
Ei toisen maanomistajan maita saa siivota ilman lupaa. Trafi vaatii melkosiet selvitykset jaosoittaa tiukat vaatimukset että saa esimerkiksi talkoilla mennä siivoamaan teitten varsia. Roskat ovat nin suuria myös monin paikoin että niitten poistamiseen tarvitaan kuormaajia traktoreita kuorma autoja, vinssejä….
Toivottavasti nostavat hirvien lupamaksuja niin hirvenmetsästyksestä tulisi arvostettavaa touhua.
Päinvastaisesti kävi majavan metsästyksessä, kun luvittamisesta luovuttiin, lopahti metsästys into täysin.
Jovain, aikahyvä esitys sukkessiosta löytyy suomenkielisestä Wikipediasta.
”ajatus hyvästä tuotoksesta jatkuvassa mallissa ei ehkä välttämättä kovin usein toteudu.” A J kertoo sitten sen missä useimmin toteutuu hyvä tuotos varmasti? ”
mitä tuo tarkoittaa? Euroja vai kuutioita? Investointiena rvot sivuutetaan? Korot ja nestoinnit voi laskea mukaan myös kuutioihin kuin myös euroihin?
”Luin aikoinaan lehdestä Työ, Terveys, Turvallisuus, että metsurin urakkavauhtinen työpäivä hakkuutyössä kuluttaa happea saman verran kuin maratonjuoksu.”
Mitenkähän tuo suhtautuisi, mitä tarkoittaa?
Moneltako metsurilta tuo oli mitattu että jos juoksee maratonin tai tekee päivän töitä niin maratonilla menee happea saman verran kuin työpäivän aikana. Varmaan riuska meteuri aikoinaan juoksi maratonin neljään tuntiin ja jos töissä on 8 tuntia niin happivajettahan se tuppais sitten maratonin jälkeen… ja metaaani päästöt ha hiilidioksidipäästöt kasvaisi itse asiassa.
Toisaalta jos päivittäin metsurivarustuksissa maratonin hilipais niin armaan siinä menis sama aika kuin työpäivässä, outoa on…. kun miettii