Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Joku tutkimus tehtiin aikoinaan metsureista, mikä selittää sen että jotkut seliävät tereinä eläkeikään ja toiset taas ei. Selittävin tekijä oli hapenottokyky. Sehän on sama asia että isompi moottori metsäkoneessa on lujempi kuin pienempi.
Kaikki kelot on kuoileita mäntyjä. Itse asiassa suurin osahan puissa on kuollutta solukkoa… Pelkkä jälsi ja se mitä on lehvästössä. Oikein aidon kelon ikä on satoja vuosia ja kuolemisprosessi kestää satakunta vuotta… huvittaa kun metäasiantuntijatkin puhuu kelosta vaikkei ole kelo laisinkaan, kuuluukohan opetusohjelmiin vierailut kelon luona , luonnonsuojelualueilla jne..
hirvi kun syö se luovutaa lähes kaikki hivenaineet takaisin varsin pian, mikä kertyy se on sitä auringoneneriaa jonka metsästäjät syö jne ja osa poistuu lämpöenergiana avaruuteen ja huokuu ja pieree mutta kumminkin mikä on suhde hiilinieluuun hirvieläinten ravnnolla ja raivaussahalla? varmaan joku on tutkinut sen asian ja laskenut tai osaisi laskea ja tarittaessa tutkia…. miten kävisi hiilinielulle jos aivaussahoille tulisi käyttökielto tai mitä tapahtuisi hiilinielulle jos hirvet hävitettäs 1800 luvun mallliin…. mitä met tekisimmä kertyneellä hiilellä, maksettas isoja rahoja mettänomistajille…
Parhaat put parhaissa olosuhteissa. sitä väitettä ei edes viititä tutkia, ovatko luontojaan hento ja vähäoksasiset puut tosiaan hyvin kasvavia kun sellupuuta kuitenkin suurimmasta osasta istutetusta puustosta tulee, saatika sitä että että pienen latvuksen kasvattava puu on pieni juurinen ja siten herkemmpi tuulivaurioille jne. Ainut tutkimus jota olen lukenut joka koskee tuulituhoja on Hollantilaisten tekemä joka tutki rinnanläpimitan ja pituuden suhdetta tuulenkaatoihin, pystyssä pysymiseen, sen ymmärtää kyllä siellä tuulee paljon. Meillä Suomessa ei tuule paljon, sillon tällön myrskyää ja sillon ei taida olla merkitystä rinnanläpimitan suhteella pituuteen merkitystä ja suomalaiset puut ovat lyhyitä ja solakoita. Ja sen suomalaiset tutki ett alle viistoistametrisissä puissa rinnankorkeusläpimitta on lähes sama miltei poikkeuksetta kuin puun pituus, oli viissiin sitä aikaa kun mitattiin luontaisesti kasvaneita, eivät olleet jalostettuja puita, tiedä häntä….
