Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Irtianomiset keskell sumeaa Suomea toteutettiin.
Olen käynyt nykyisen Venäjän alueella aikoinaan, Uskon näkemääni. Oli järvi jonka rannoilla liikuimme, vedet oli kirkkaat kuin lähdevesi, ei ollut moskaa järven pohjalla. Järveä ympäröi suot, nevat ja rämeet, soisia rantoja kartalta katsottuna järven ympäristössä oli, siis rantoja joissa vesi kohtasi suon kaksi kolmasosaa. Olen monta kertaa ajatellut että jos seuomen metsätalous olisi sinne yltänyt niin ei olisi voinut rannalta katsella ahven parvien uiskentelua kuten teimme. Olisi kiva nähdä edes yksi mittaustulos joka todistaisi näitten katkojen monttuloitten vesistöjä parantavaa vaikutusta. Muistan nuoruudestani aarin kokoisen kaivannon josta oli kuljetettu maata perusparannus aineeksi pelloille. siinä oli metrin verran vettä ja puro kulki siitä vierestä. En tiedä oliko tarkoituksella puhkaistu yhteys puroon vai oliko sortunut. Tavi pesi joinain vuonna sammakot kuti ja sorsat laskeutui sinne kun järvellä alkoi metsästys. Tehtiin muutama lähteen kuivatus ja ojan veto niin kas kummaa yksi kunnon ukkos sade ja lämpäre täyttyi hiekasta hiesusta…. puro jatkoi kuljetushommia ja sai aikaiseksi deltan järveen ja uimapaikan. Koskaan aikaisemmin purosta ei ollut vesi pysähtynyt mutta sen jälkeen virtaamattomat kaudet ovat vuosi vuodelta yleisempiä ja pitempikestosempia. jns
”Liuhapuron kok-fosforikuorma on 0,070 kg/ha/v. Tämän rajan alittaa 10 metsätalouden valuma-aluetta 16:sta. Keskimäärin fosforilisä metsätalouden avaluma-alueilta on lisäksi mitätön 20 g/ha/v , joka vastaa 10 sokeripalaa hehtaarille. ”
Miten voi verrata sokeria ja fosforia? Tietysti painolla, molemmat painaa saman verran jos 10 sokeripalaa painaa 20g.
Tarkistin paljonko fosforia käytetään lannotteissa, apulannoissa pelloille vuosittain keskimäärin hehtaarille 5 kg. Sama määrä suunnilleen kuin mitä sadon mukana poistuu. Mikä vaikutus vesistö
Minkä kasvunlisän tuo sokerimäärien mukainen fosfori määrä aiheuttaa vesistöissä? En tiedä. Arvelen että kasvunlisä eli vesistön rehevöitymisen kannalta se ei voi olla merkityksetön koska se jää sinne ns sisäiseen kiertoon…
Jos ja kun yhtiöt ulkoistaa työn Yrittäjille toisin sanoen yritykselle, hyvä niin. Tottakai yrityksellä on oikeus palkata työntekijöitä tai yrityksiä aliohankkijoikseen, hyvä niin. Ja tottakai näilläkin yrityksillä on oikeus palkata yrittäjiä tai yrityksiä …. jne ja hyvä niin. Sertifikaattien valvojat saavat vapaasti kekkuloida niin kuin tahtovat. Tätähän se Suomeen ajetaan joka alalle kiihtyvällä tahdilla.
Soistuneitten maitten ojitukista, ohut turpeisista ja paksuturpeisista. Kapea suo josta oli aikoinaan ajettu pelloille lannoitteeksi turvetta ja suon ojitus oli aloitettu kaivamalla reuna oja… syvä tuli ajan myötä. Yksi oli sellainen että soilta oli johdettu vesiä niin se oja oli syöpynyt. Suomessa on kolmenlaisia ojituksia, soistuneen tai soistuvan turvemaan ojituksia,kivennäismaan ojituksia pelloilla ja rakennusmaan ojituksia kutenesimerkiksi kaupungin lähiöt ja kaikki tiestöt. olihan näillä kivennäismaahan asti ojitetuilla soilla ppositiivisia vaikutuksia kuten luonnonkin jokiloilla onsyntynyt delttoja joissa on helpppo uida ja mitä se Egyptikään olisi ellei olisi valtavaa maa ainesmaa massaa siirtynyt vuosien saatossa Välimeren rannalle. Missä vesi virtaa niin aina sen mukana siirtyy kivennäisaineksia tai muuta materiaalia. Harmittaahan se että järvi jossa aikoinaan ui oli kirkasvesinen ja jossa saattoi nähdä rannalta jopa kaloja on niin tumma vetinen tänäpäivänä että jos syvemmälle kuin nilkkoja myöten kahlaa ei näe enää edes varpaita… Metsille tapahtuu eliöstön suhteen sama kuin tapahtui pelloille,,, kehitys kehittyy
Rantaperkeet hävisi järvestä jota olen seurannut vuosikymmeniä pelto- ja kaiken muun ojituksen vaikutuksesta. Järvi oli muutaman kilometrin mittainen leveimmillään kilometrin luokkaa. Penkereellä tarkoitan noin puolen metrin jyrkkääseinämää joka oli veden ja maan kohtaamispisteessä. Lahdet mataloituivat voimakkaasti. Mataloitumista ei selitä maanpinnan nousu. Onhan noita kaksi metriä syviä ojia metsissä syöpymisen takia. Eräs selainen että lapio työnä ojitettu oja syventynyt ja kaikki tyyni järveen…. kilometrien päässä järvestä mutta saostumia ei ole kertynyt muualle kuin järveeen…
Nyt minä ymmärrän mitä hiilinielulla tarkoitetaan ja mikä se on. Sehän on sama asia kuin parisuhteessa jossa toinen tuo eurot talouteen ja toinen ei tuo.Mutta se toinen se vaan nielee niitä elannon aineksia ja se on ihan loputonta se nieleminen ja nielu…. mutta varastoa ei synny ekä sillä tosiaan tarkoiteta että se varstoituisi vaan se nielee pelkästään. Nyt minä en ymmärrämitä merkitystä noilla nielulaskelmissa edes on?
