Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 1,815)
  • Tomperi

    <p>Valikoivuus metsästyksessä toteutuu osittain tai heikosti.  Teoriassa kyllä. Kuolleisuus on taatusti erilainen metsästyksessä kuin mitä se olisi luonnossa luonnonpopulaatiossa.  Esimerkiksi vasaverotus on luonnon populaatioissa suurempi.  Ei ihminen ehdi valikoida hirvistä niitä heikkoja yksilöitä.  Lavametsästyksellä se onnistuu saksassa kun paikoitellen lähes nimeltä tuntevat eläimet ja eikä se sielläkään kaikkialla toimi.  Montako prosenttia hirvikannasta on kymmenpiikkisiä?  Montako prosenttia niissä on poistuma?</p>

    Tomperi

    Tai voihan se olla niinkin että ei kannata tehä taimikonhoitoa ennenkuin kun suap polttopuut ja isommat tuet yhellä kertoo..?  Ihme että viherpiipertäjät ja muut tosikot ei kiinnitä huomiota siihen mihin valtion rahoja käytettään… tuetaan vihersiirtymää tukemalla polttopuu hakkuita.  Ois vissiin isänmaallinen teko myyvvä metät vaikkapa uupeeämmälle niin yhteiskunnan ei tarviis maksaa tukiloita.

    Tomperi

    ”taimikon hoito 200 e/ha
    – tuki kun lisäksi kerätään pienpuuta 300 e/ha”

    Tarkoittaako tuo että kun tekee taimikonhoitotyön ja kelekkovvaa toiselta kuviolta vaikkapa taikka naapurin puolelta polttopuuta kuvion viereen niin suappiikin tukkee 300 sattoo euroo, eikös se porukka maastokelposista alkaen potkita pellolle metsäkeskuksesta, kuka niitä tekemisiä arssinoi…

     

    Tomperi

    Olen aina suhtautunut kriittisesti taloudellisiin päätöksiin jotka perustuvat tukeen.  Mitäpä metsänomistajat häviäisivät jos tuet lopetettaisiin? Osaattekoa kaiken tiedon asintuntija Jalkanen sen kertoa? Enkä tarkoita yksittäistä metsänomistajaa.  Mitä se meinovvaa  kun Suomen edustajat  kehuvat Suomen metsänhoidon tasoa ja joku ymmärtää kaikesta huolimatta yhteiskunnan panostukset.   Eihän siinä ole mitään järkeä kansantalouden näkökulmasta.   Muistan sen ajan kun vesureista ja kuokista tehtiin mainoksia joissa oli tummia työntekijöitä, mainos kuului että markka kehitysapuun tuo kaksi markkaa takasin kansantalouteen Suomessa…  voi sitä höpöhöpön määrää jota suomen metsätalouteen liittykään ja jota on voinut ikääntyessään seurata…

    Tomperi

    Perinteisin ja miestä vaativaa hommaa oli aikoinaan se karhunpyynti.  Miehet karhukeihäineen herättelemään ja tappamaan karhu, kyllähän niitä kivääreitä jo alko olla 17oo luvulla ja varsinkin kun Isäntä vaihtu Venäläiseksi sodan jälkeen 1800 luvulla mutta olivastpa mitä olivat mutta epävarmoja tämän päivän kivääreihin nähden puhumattakaan tulinopeudesta.Vähiin ne tapettiin sadassa vuodessa ja milteipä siinä meni taas sata vuotta ennenkuin hupshupsakkaa niitä olikin pilvin pimein…  Tuskimpa laki antaisi tänäpäivänä myöten et otettas karhu keihäät käyttöön?

    Tomperi

    ”Puun keskiosassa ei ole kai vettä, vain pintaosassa, mutta määrä on silti suuri. ”

    Tuon huomasin …en lukenut sitäkaivamaasi linkkiä ns esiin….  noh ei sitä kaikkien tietysti tarvitse tietää tai ymmärtää… Onhan se toisaalta täysin järjen vastaista että Talvella kovilla pakkasella  koivu puu joka palaa nuotiossakin omaa suurimman vesipitoisuuden, ei tilavuudeltaan mutta painoltaann todennäköisesti tilavuudeltaan mutta kukapa se mittaisi koivua kesän kasvukauden jälkeen tosiian että kasvaako koivu paksuutta pakkasten tultua kun vesihän laajenee jäätyessään….  mistä tuohon löytyisi linkki?

    Tomperi

    Saksalaiset osaa ainakin hirvieläinten kohdalla metsästää ko kantoja hyvällä tavalla.  Siellä onkin valikoiva metsästys käytössä eikä sattumanvarainen painottuen populaation arvokkaimpiin yksilöihin.

    Tomperi

    kitumaa ”Kitumaa on puuta tuotettaessa käytettävä tai käytettävissä oleva maa, jossa tuotto on heikkoa mutta ei olematonta. Kitumaa tuottaa heikosti, joten sen merkitys metsätalouden kannalta on vähäinen.”  Wikipedia

    Jos sillä kitumaalla ei muuta arvoa niin näyttää olevan iso tekijä Suomen metsäpolitiikan osana. Kiinnostaisi tosiaan tietää kun se lähes kymmenen rosenttia kasvaa puuta siitä määrästä mitä suomessa vuosittain hakataan että millaiset puustot sinne kasvaakaan, tienneekö kukaan mikä on luontainen poistuma kitumailla?

     

    Tomperi

    Sen takia piotäisi nämä tilastot avata ja julkaista selvemmin, Luken toisessa tilastossa näkyy että puusto on varttunut neljässä vuodessa kitumailla vain neljä miljoonaa kuutiota, kuudestakymmenestä seittemästä miljoonasta kuutiosta kuuteenkymmeneen yhdeksään.  Noh siitähän sitä sitten Luken tilastoista itsekukin löytää mieleisensä kun jaksaa vaan etsiä saatikka sitten maallikot…. Miten sen taitava mallikolle selvittäisi?

    (puuston tilavuus puulajeittain metsä ja kitumailla muuttujina puulaji , maakunta ja inventointi)

    Tomperi

    Loppupäätelmä kiitoksia Jalkaselle.  Sekosin tuossa käsitteistössä. Suomen metsämaat kasvavat esitettyjen lukujen valossa 103 miljoonaa kuutiota vuodessa, kitumaitten kanssa.

    Ilman kitumaita kasvulaskee merkittävästi, 91,1295 miljoonaa kuutiota vuodessa.

    Esityksessä oli mainta myös puuston poistumasta vuonna 2021, 92 miljoonaa kuutiota.

    Oliko se syynä että luonnonvarakeskuksen julkaisu oli todella vaikea selkoinen, puuuston poistuma oli suurempi kuin vuotuinen kasvu?

    Metsätase ois ollut negatiivinen.  Nyt lisäämällä hakkuitten ulottumattomissa olevat kasvut kokonaiskasvuun saatiin sopivat luvut?  Vähän niinkuin  Venäjän tapaan.

    Yllättävän iso luku monusta tuo noin 10 miljoonaa kuutiota, kitumaat kasvavat sen verran. Kymmenessä vuodessa vuoden poistuma.  Kertyykö se Sinne?  Muuttuvatko ne metsämaiksi jos Sinne kannattaisi ajaa moto joskus, mene ja tiedä…. menen jos vuosia riittää…

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 1,815)