Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Perinteisin ja miestä vaativaa hommaa oli aikoinaan se karhunpyynti. Miehet karhukeihäineen herättelemään ja tappamaan karhu, kyllähän niitä kivääreitä jo alko olla 17oo luvulla ja varsinkin kun Isäntä vaihtu Venäläiseksi sodan jälkeen 1800 luvulla mutta olivastpa mitä olivat mutta epävarmoja tämän päivän kivääreihin nähden puhumattakaan tulinopeudesta.Vähiin ne tapettiin sadassa vuodessa ja milteipä siinä meni taas sata vuotta ennenkuin hupshupsakkaa niitä olikin pilvin pimein… Tuskimpa laki antaisi tänäpäivänä myöten et otettas karhu keihäät käyttöön?
”Puun keskiosassa ei ole kai vettä, vain pintaosassa, mutta määrä on silti suuri. ”
Tuon huomasin …en lukenut sitäkaivamaasi linkkiä ns esiin…. noh ei sitä kaikkien tietysti tarvitse tietää tai ymmärtää… Onhan se toisaalta täysin järjen vastaista että Talvella kovilla pakkasella koivu puu joka palaa nuotiossakin omaa suurimman vesipitoisuuden, ei tilavuudeltaan mutta painoltaann todennäköisesti tilavuudeltaan mutta kukapa se mittaisi koivua kesän kasvukauden jälkeen tosiian että kasvaako koivu paksuutta pakkasten tultua kun vesihän laajenee jäätyessään…. mistä tuohon löytyisi linkki?
kitumaa ”Kitumaa on puuta tuotettaessa käytettävä tai käytettävissä oleva maa, jossa tuotto on heikkoa mutta ei olematonta. Kitumaa tuottaa heikosti, joten sen merkitys metsätalouden kannalta on vähäinen.” Wikipedia
Jos sillä kitumaalla ei muuta arvoa niin näyttää olevan iso tekijä Suomen metsäpolitiikan osana. Kiinnostaisi tosiaan tietää kun se lähes kymmenen rosenttia kasvaa puuta siitä määrästä mitä suomessa vuosittain hakataan että millaiset puustot sinne kasvaakaan, tienneekö kukaan mikä on luontainen poistuma kitumailla?
Sen takia piotäisi nämä tilastot avata ja julkaista selvemmin, Luken toisessa tilastossa näkyy että puusto on varttunut neljässä vuodessa kitumailla vain neljä miljoonaa kuutiota, kuudestakymmenestä seittemästä miljoonasta kuutiosta kuuteenkymmeneen yhdeksään. Noh siitähän sitä sitten Luken tilastoista itsekukin löytää mieleisensä kun jaksaa vaan etsiä saatikka sitten maallikot…. Miten sen taitava mallikolle selvittäisi?
(puuston tilavuus puulajeittain metsä ja kitumailla muuttujina puulaji , maakunta ja inventointi)
Loppupäätelmä kiitoksia Jalkaselle. Sekosin tuossa käsitteistössä. Suomen metsämaat kasvavat esitettyjen lukujen valossa 103 miljoonaa kuutiota vuodessa, kitumaitten kanssa.
Ilman kitumaita kasvulaskee merkittävästi, 91,1295 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Esityksessä oli mainta myös puuston poistumasta vuonna 2021, 92 miljoonaa kuutiota.
Oliko se syynä että luonnonvarakeskuksen julkaisu oli todella vaikea selkoinen, puuuston poistuma oli suurempi kuin vuotuinen kasvu?
Metsätase ois ollut negatiivinen. Nyt lisäämällä hakkuitten ulottumattomissa olevat kasvut kokonaiskasvuun saatiin sopivat luvut? Vähän niinkuin Venäjän tapaan.
Yllättävän iso luku monusta tuo noin 10 miljoonaa kuutiota, kitumaat kasvavat sen verran. Kymmenessä vuodessa vuoden poistuma. Kertyykö se Sinne? Muuttuvatko ne metsämaiksi jos Sinne kannattaisi ajaa moto joskus, mene ja tiedä…. menen jos vuosia riittää…
Ai se luonnonvarakesku tarkoituksella sotkee tilastoja esityksissään? Metsätalousmaa sisältää kitumaan plus joutomaan plus muun metsätalousmaan plus metsämaan ja tämän kaiken pinta-ala on 26,3 miljoonaa hehtaaria. Puuston kasvu metsä ja kitumaalla on yhteensä 103 miljoonaakuutiota. Tässä ei ole mukana joutomaa eikä muu metsätalousmaa … siitä puuttuu täysin nuo kitumaan puut.
Voisitteko käydä kastsomassa tuon sivun esityksen, mikä sen tekee niin vaikea selkoiseksi?
Löytyykö jostain tilaston jossa on mitattu koivun sisäosan kosteus poikkeavaksi pinnemmästä puusta? Talviaikaan. Kummalta tuntuu kyllä jos noin ois mitattu, mittausvirhettä ajattelisin. Koivun kaataa hulahuttaa mahla aikaan niin märkää on leikkuupinta kauttaaltaan…jos on terveestä kasvavasta koivusta kyse. Ne puun anatomian opiskelut ei vissiin kuuluu korkeampaan metsäopetukseen?
Viimetalvena tein parikymmentä mottia vanerikoivikosta halkoja kirveellä ja moottorisahalla. Se vaatisi ison kirveen joten kiiloja ja sahaa käytin apuna, sen takia ei tullut mietittyä mikä ero oli halkaistessa tuoretta ja mikä rasissa kuivatuissa. Kyllä se tuo rasiin kaataminen on järkevää hommaa, kevyitä on puut käsitellä ja palavat jo seuraavana talvena jos kuivempaa ei ole, eikä pihise.
