Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Niin ja miten arvottaa metsänuudistmisen kustannukset.
Jaaha ehkä se tuossa, A.J. , jotain kiteytyy. En ole koskaan kuullut että jollekkin elinympäristölle olisi laskettu ikä. ja tuossa ”Oletamme, että luonnon köyhtyminen on haitallista, mutta mitään havaittavaa romahdusta ei ole tapahtunut vielä juuri missään muissa toiminnoissa kuin ihmisten viljelykasvien pölyttäjissä. ”
Ekosysteemejä ei ole tutkittu pitkää aikaa. Tutkimuksellisesti hankala kumota väitettäsi. Onhan teollisuusaloja kadonnut pysyvästi. Ihmisen aiheuttaman lajikadon vuoksi. Traanin tuotanto peruuttamattomasti.
1800 luvulla hävitettiin sukupuuton partaalle isoja nisäkkäitä joiden myötä meni kulttuureja elämäntapoja pysyvästi. Näkyvin oli biisonien silmitön teurastus. Maailman suurimman lintupopulaation tuho 1800 luvulla. Suomessa meetsäpeura majava hirvi saukko jne. isoin ponnistuksin eivät peruuttomattomasti. Entäpä 1930 luvun amerikan pölypilvet, aikoinaan villihärkä… mitä tapahtui Rooman valtakunnassa, paljon on ihmisten toimesta hävitettty eläinlajeja ja sen myötä ihmisen elinoloja heikennetty ja nyt vauhti vain kiihtyy. Kasveissa sama juttu välimeren alueen seetri metsät, suomen ns jalot lehtipuut lähes olemattomiin…. sambi araljärvi lohet….ja itämeren suolapitoisuus laskee ettei kohta silakatkaan kasva… turska menetetty
Vodaanhan ne tukitoimet kuoleville lajeille pelastusstoimet keskittää, sukusiittoon kuolevat pienalaset populaatiot …valaatsaattavat elää 300 vuotta, autioituivatko valtamerien ulapat valaitten häviyyksen myötä…
yllätys oli minulle pyyn ahdinko
”Oletamme, että luonnon köyhtyminen on haitallista, mutta mitään havaittavaa romahdusta ei ole tapahtunut vielä juuri missään muissa toiminnoissa kuin ihmisten viljelykasvien pölyttäjissä.” Tuo oli uutta minulle. Etteikö luonnollisten kasvien pölyttäjissä ole tapahtunut heikkenemistä.
Suomi eeuun ”johtava!” maa erikoisluvan saaneista ja erikoisluvan vaativien hyönteisille vaarallisimpien torjunta-aineiden käyttäjistä.
”Emme voi tietää sitä kun ei ole vertailukohtaa.” Mistähän johtuu?
jne….
Niin kysyin koska tulkinta punaisesta kirjasta on puutteellinen joka löytyy annetusta linkistä. Suojelusta ei voida edetä yksittäisen lajin tai puun ehdoin. Ratkaisevampaa on kuinka nämä ravintoketjut toimivat.
Toinen asia jota kirjoittaja ihmetteli on se että ei ottaut esimerkiksi lajin yksilön keskimääräistä ikää huomioon. Iso puu on hyvin vähämerkityksellinen aukon keskellä mutta paljon merkittävämpi ns metsässä. Ei lajit säily noilla ehdotuksilla. Joissakin kohdin mutkat vedetään ns suoraksi. A.Jalkanen mielestäni vaikka on korkeasti koulutettu …. ihan niin kuin ei haluaisi ymmärtää.
Luulin että Linkki menee piunaisen kirjan sivuille.
Pittää vähentää kysymistä ja supistaa kommentointia
Yksittäisen pienen tilan yksittäisen kuvion suheen, helposti voi mennä lisääntynyt arvon lisän odotus sekameteli soppaan joka hukkuu virheisiin harvennuksissa tuhoihin tai myynti hinnan vaihteluihin, lannoituksen markkinoinnissa se näkyy hirmu hyvin.
Jaa…. mitenhän käy venäjällä erimieltä oleville, Islamistisissa maissa…. entä suomalaisessa ns joulukirkossa, mistä johtuu esimerkiksi joissakin keskusteluketjussa käytettävät sanat ituhippu vihereet jne siinähän ei välttämättä asiasta puhutaan vaas jostakin toisesta…. voi olla että olen väärässä
Monta kertaa nuo kasvun vaihtelut ovat täysin merkityksettömiä yksityisen metsänomistajan kannalta. Pitää muistaa myös se että mitä laskee, laskee prosentteja vai kuutioita, laskeeko netto vai brutto euroja…
Mikä on Teidän oma arvionne arvoisa A.Jalkanen?
Olen A. Jalkasen kanssa täysin samaa mieltä. Kaikkinainen eri mieltä oleminen tappaa keskustelun kaikkein nopeimmin.
Jonas, muistelen juttuja mitä koirista kertoivat aikoinaan, Siun koirasta ei olisi olut niihin tarinoihin aineksia. Hyö eivät olleet tulleet edes ajateleeksi että isäntä etsisi koiraansa. Ajat oli erilaiset. Ja koirat, isäntäuskollisia.
Perkon kanssa hieman samoilla linjoilla kysymyksen asettelun suheeen. Vielä minua ei ole huomautettu metsälehden toimesta, joten, en tee (toistaseksi hätiköityjä) johtopäätöksiä itsestäni.