Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
”Keskieurooppalainen istutusmetsä lienee ollut säntillisesti hoidettu eli ei kovin monimuotoinen? En ole käynyt alueella – kertokaa te jotka tunnette asiaa? Jos muistan oikein, ensin niitä kuritti kuitenkin hapan laskeuma. Meidän metsiä tulee kurittamaan kesäaikainen kuivuus.”
Luulis että ei olisi ollut aikanaan eikä tänäpäivänäkään ylivoimaista vierailla Keski Eurooppalaisessa metsässä.
Suosittelen sveitsi saksa itävalta serbia viro , ihemettelen jos akateemiseen metsäkoulutukseen ole kuulunut, ei vissiin… Saksan eteläisimmät osat ovart olleet vuosisatoja tehokkaassa käytössä…. Saksan teollistuminen alkoi Baselin seudulta, Sieltä on hyvä aloittaa.
nostokoukku, jos alueella on esimerkiksi lahoavan puun hyödyntämiseen erikoistuneita lajeja, se voi olla valtava määrä mikä vaaditaan uutta lahoavaa puuta jotta lahoavan puun määrä lähes kaksinkertaistuisi. Vieppä kiinnon pötikkä puuta aukealle alalle, ison kiven päälle ja seuraa mitä tapahtuu kahdessakymmenessä vuodessa, ja toinen pötikkä haapoja ja koivuja sisältävään heinikkoon, lehtomaiseen pöseikköön…. paljonko pitäisi kantaa kuollutta puuta että ennallaan pysyisi lahoavan aineksen määrä, pötikän massa.
Niinpä, mitkä lajit elää suomemme maalla pelkästään puusta?
Jätkä, just niin, tai sitten vara akku auton peräkontiin. Voihan sen talvisaikaan vaikka pulkalla vetää ison akun mökille,,, kantaa? Latan moottorin viep, käynnistyy veivistä kammesta…
Oikeastaan tuo isäntä uskollisuus näkyy hirvikoiran käyttäytymisessä. Ennen tätä ns kännykkäaikaa koirat ehkä oppi siihen että hän etsii isännän, nykyään isännät juoksee koirien perässä kännykkä kädessä ja joirilla tutkapanta. Hirvivideoissa joissa metsästetään hirveä koiraa käyttäen pääasiassa pytykorvainen koira laiskasti seuraa hirveä ja haukkua louskuttaa rauhallieseti, kivahan se semmonen koira tietysti on että koira ajaa passimiehen luo rauhalliseen tahtiin hirven, tornista ampuminen turvallista kanssametsästäjille. Ei tarvii pitkiä matkoja raahata ruhoa tienvarteen. Jne. Aikoinaan jos karjalan karhukoiralta ammuttiin hirvi, sille ruholle ei ollut asiaa muilla kuin koiranomistajalla. Ehkä hirvikoirien käytöksen muuttuminen johtuu trkoituksellisesta tai tarkoituksettomasta jalostuksesta, valitaan helppoja koiria jalostukseen. Kysyin kerran ukiktani että miten se koira osas valita metsästettävän lajin kun karjalan karhukoira oli monen viljan koira. Ei ollut ongelma. kertoi koitalle mitä aletaan metsästää.
Jos ostaa sähkösahan akulla ja generaattorin farmisäiliöön polttoainetta niin hyvin pelittää. Onko tosiaan niin että ei ole sataa kiloetriä lähempänä töpseliä, kyllä ne harvaan asutun seudun yksinäiset halvalla myy mitä akkusaha tarvii…. tai ostaa riittävästi akkuja ja aurinkokennoja suon laidan täyteen…? toisaalta kunnon haritusrauta ja telineen viiloja sirnikan tai pistosahan terotukseen niin johan pelittää kustannustehokkaasti.
Mitä vähemmän lajeja sitä voimakkaampia ovat laji runsauden vaihtelut, mitä vähemmän lajeja lahotuksessa sama juttu siellä, entä jos käy niin että jokin laji puuttuu, loppuukin yllättäen hajoamistoiminta, näin kvi aikoinaan Australiassa, eihän ymmärretä edes sitä kuin pinta-puolisesti, vuorovaikutussuhteet mykoritsojen ja puitten välillä… tiedetään että näin on. jne
Eihän se ihan noin yksoikoisia ole yksittäisen lajin vaatimukset elinympäristölle kuin Timppa esittää.
Jos haluaa varman päätöksen joka ei muutu, verottajalta on haettava ennakkopäätös ko toimelle ja se on ja pysyy. Verovirkailijan ohje ei sido verottajaa. Päätös on maksullinen.
Kysy vielä kaikkien iloksi mikä on kunnassa toimiva rakennuslupa yms säädökset. Voishan vielä varmuuden maksimoiseksi markkinoida sitä mhy ja metsäkesku väelle. Sitten jos tuli palo joskus syttyy entäs sitten?
Entä jos tuleeko suosituksi paikaksi ja poltttopuut loppuu niin mistäpä satunnaiset kulkijat ja puunpolttelijat sitä löytää? Poloku syntyy metsään ällistyttävän herkästi.
Niin ja miten arvottaa metsänuudistmisen kustannukset.