Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 1,816)
  • Tomperi

    Kiitoss A.Jalkanen, pikkuhiljaa alan ymmärtää kun luin  uudestaan:”
    <h2>Suurin syy olivat liian harvaksi tehdyt harvennukset</h2>
    Pääosalla tarkastetuista kuvioista oli useampia syitä heikkoon tulokseen. Yleisin virhe oli se, että puustoa oli hakattu liian harvaksi. Lisäksi ajourat olivat useilla kohteilla suosituksia leveämmät. Korjuuvaurioita eli vaurioita pystyyn jääneissä puissa tarkastuskohteilla oli kuitenkin vain vähän.

    Tarkastustuloksia verrattiin eri toimijoiden välillä, eikä toimijakohtaisia eroja juurikaan havaittu.

    Selvityksen perusteella on olemassa tarve koko metsäalan yhteiselle kehittämisprojektille.

    – Metsäalan yritykset ja alan toimijat ovat olleet erittäin kiinnostuneita selvityksen tuloksista. Alan keskeiset toimijat haluavat kehittää ensiharvennusten laatua, toteaa Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Matti Virkkunen.”

    Nyt hyö ymmärsivät tai joku jotta positiivisuus on parasta. Syyllistä ei kannata eikä pidäkään etsiä. Se ei ole kenenkään etu.

    Otetaan porukalla vastuu koko hommasta niin … ninnhän siinä käy että itse asiassa kukaan ei ole vastuussa…. ”  A vot, s enhän totesi jo Virolainenkin aikoinaan, paska on paha asia yhessä kasassa mutta levitettynä on lannoite.

    Metsänomistajille on toitotettu että jos metsää harventaa,  pitää nukkua yön yli ja ottaa sen jälkeen puolet pois,,,oppi on mennyt perille…   pitänee pitentää yöunia? Melotoniinillelöille on kasvavaa kysyntää….

    Tomperi

    Kaikilla viljelykasveilta maatalouden puolella on käynyt niin että kun niitä on  jalostettu ihmisen tarpeisiin niitten vastuskykyky esimerkiksi joitakin tauteja hyönteisiä vastaan on heikentenyt tai kokonaan hävinnyt.  Nyt mäntyihin on valittu kasvamaan jalostukseen vähäoksaisia heikko oksaisia puita, valikoituu silloin kasvamaan mäntyjä joilla on myös heikko juuristo?  Tai sitten peruna esimerkiksi, primiotiiviset perunalajikkkeet kestävät paljon paremmin koloradokuoriaista kuin jalostetut suomaessa viljelevät lajikket.

    Lajikato on paljon nopeampi harmi ja riesa kuin puidenjalostus lyhyellä tähtäinellä miikäli uskomme tutkijoita mutta mihin muuhun kannattaisi uskoa tai luottaa?

    Hesarissa on juttu ravintoketjujen muutoksista yksittäisen lajin häviämisen myötä

     

    Tomperi

    Tiedän miten metsäkeskus ohjeistaa ko mittauksia. Jutusta ei selvinnyt  edelleenkään se, miten ne mittaukset on todellisuudessa tehty ja miten olisi pitänyt tehdä.

    Tulokset on uudelleen tehty laskemalla ”uudelleen mittaustulokset” eikä asia selvinnyt pätkääkään.

    Löytyykö virhe otannasta, kohteet ovat näitä yhteiskunnan tukemia energiapuu hakkuita jne.

    Olen liikkunut Firmojen metsissä, ne totta tosiaan vaikuttaa tiheämmältä harvennuksen jälkeen kuin yksityisenpuolen metsät ensiharvennuksen jälkeen myöskin. Joskus tuntuu että ei todellakaan ole tavoiteltu maksimaalista kertymää mutta päätehakkuumetsissä tilanne ennen hakkuuta on just päinvastainen, ja nämä ovat vaan havavintoja auton ikkunasta.

    Moton kuljettaja on varmasti myös heikoin lenkki, muutama päivä sitten luin ohjeistuksen miten pitäisi jäävän puuston runkoluku mitata. Siihen sisältyy riskejä, niinköhän toteutuu tuollaisen ohjeen noudattaminen.

    Varmasti koneyrittäjät suhtautuvat eri tavalla firmojen metsissä tehtäviin hakkuu kohteisiin,  Se on herkästi sopimus katkolla ainakin pienillä yrittäjillä.

    ja ymmärrän hyvin konekuskeja sivusta seuranneena minllaisiin räiseikköihin jotka eivät ole miljoonakoneitten kohteita… joutuvat työskentelemään.

    jään odottamaan mutta olen varma että tuo tulos ei ole lopullisesti selvä. Metsäpuolella on mentaliteetti kuin Venäjän armeijjassa, syyllinen löytyy kyllä. ja ja ja herroille kerrotaan sitä mitä herrat tahtoo kuulla jos muuta kerrot eivät he kuuntele

    Tomperi

    Tuhottiinko Punkaharjulla geenimuunneltu koivikko?

    Tomperi

    Eiköhän se tämä tuulivoimalatuki ole keskustan ns viimeisiä aikaansaannoksia, oppipoika kokoomus jatkaa. Ei oo muuten  ole Pekkarinen valittanut tuulivoiman tukea eikä muuten koskaan nämä Kemiran ja Carunan myyjätkään… tai saati nämä kasuputken lobbaajat, heille pitäs johonkin Helssingin keskustaan saada muistomerkki, mihinkähän mahtuisi  hiljaiisuuden temppelin viereen siellä ei ole ollut ruuhkaa, …  ?

    Tomperi

    Arvoisa Jalkanen, eis e mene noin, joko minä en osaa ilmaista kirjoittaen itseäni tai Te ette osaa lukea tai ymmärrä.

    Siihen mitä , musitaakseni , aamulla kysyin ei tullet pätkänkään vertaa vastausta.

    Oli vain jarkonia tulosten tuloksista.

    En tiedämiten  ohjeet motomiehet kokee kuinka on ohjeistettu jäävä puusto arvioidaan, se menetelmä ei ole kovin luotettava tilastollisesti, sisältää merkittäviä virhelähteitä, siksi edelleen jankutan ja kysyn miten se menetelmä on tarkistettavissa ja kuinka esimerkiksi urakoitsijat ovat valvoneet kuinka konemiehet ovat sitä tehneet.

    Tomperi

    Sepä se just, samaa perimää ei ole kahdella yksilöllä ja juuri tuon tuulipölyttyisyyden takia se siemenistä tutkiminen onkin vaikeasti luotettavaa…  Miten geneettisiltä ominaisuuksiltaan poikkeakaan Suomen vanhin kuusi tai joku puu joka nosetataan lammenpohjasta, vaikka olisi 500 tai 1500 vuotta vanha.

    Sitä tarkoitin muutoksella onko noista mitattu?  muutoin minkätahansa muutoksen havaitseminen en yhdessä eikä kahdessa vuosisadassa näy siemenissä… onhan tuo ulkoasu aika tavalla jo nyt muuttunut.

    Tomperi

    Hyvä Metsäkeskus, ei kannata olla huolissaan, eihän edes Majuri Torppo ole perillä tilastollisesta otannasta tämän päivän Ilta-Sanomien perusteella. Eihän sitä tarvinnut edes 1970 luvulla metsämiesten ymmäretää höykäsen pöläystä vaikka Suomen metsäpuolella oli käytössä Suomen suurin tilastointia hyödyntävä ATK ohjelmisto.

     

    Tomperi

    Ei tuossa linkissä selostettu pätkääkään miten kohuttu mittasulos oli saatu aikaiseksi.

    Tomperi

    Löysin omasta metsästä kuusen oksamallin joka oli paikoin yleinen, nykyään sitä näkee joissakin puistoissa tai siellä täällä muttei viljelymetsissä. Syntyykö viljelyaineistosta pilari- tai käärmekuuseja ja millä todennäköisyydellä? Tapion kuusista puhumattakaan.

    Muutokset näkyvät jos näkyvät, myönnän kyllä, useammansukupolven jälkeen mutt kauhiast ihmettelen elleivät  eivät näkyisi. Näkyväthän ne perunassakin.

    Naudassa lähes samanlaiseen ulkomuotoon päästiin takaisinpäin jalostamalla, lähes, ulkomuodoltaan.

     

    Varmaan osaat vastata siihen mitäsiinä tutkimuksessa tarkoitettiin ja miten tehtiin?  Jälleen yksi syy käydä Helsingissä.

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 1,816)