Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
<p>Tosiaan, pakkashalkeamistahan puhutaankin ja itsekkin niitä nähnyt, luultavasti, rehevien savimaiden koivikoissa. Talvellahan koivu on paljon vetisempää kuin kesällä. Sehän sen selittää.</p>
Koivussa ei ole kuivaa sydänpuuta kuten kuusessa, tosin se kuusenkin sydänpuu ei ole absoluuttisen kuiva. Koivu on yhtö vetistä pinnasta ja sisältä.
Nyt ymmärsin kun koko ketjun luin läpi, Jalkasen kommentin ansiosta, Siis viiden luonnontilaisen suon leviämisvauhti on ollut noin sentin vuodessa tutkimusajankohtana. Se ei tosiaan tarkoita sitä että se olisi kaikilla soilla sen sentin vuodessa kuten otsikossa kerrottiin. Tuota tutkimusta pitäisi jatkaa siten että montako hehtaaria se on ollut noissa kohteissa tutkimusajankohtana absoluuttisesti ja suhteellisesti kokonaispinta-alaan. Toisaalta ainakin minua kiinnostaisi tietää montako kilometriä sitä rantaviivaa suolla on ollut ns hehtaaripinta-alaan verrattuna. jne…
Tuosta kasvusta, minulla yksi tammi teki kolme kasvupyrähdystä, viimeisen kasvupyrähdyksen kärkisilmut eivät ehtineet talvehtimis kuntoon, sen jälkeen on ksvanut yhden pyrähdyksen taktiikalla. Tosiaan en tiedä mikä on rungon tai metsän kasvu vuositasolla. Mutta jos kasvatetaan puusepänteollisuuteen niin siinä ei ole eduksi nopeus, lisää elämistä. Perinteisesti tammi sahataan tuppeen ja tukki omana yksikkönään rimotetaan ja annetaan kuivua ja asettua sijoilleen, 5 cm paksu puu viisvuotta, niin monta vuotta kuin on centtejä lankun paksuudessa. Mieluimmin vieläpä pienen puron yläpuolella katoksella suojattuna. Savimaille kannattaa istuttaa, juuret menee syvälle ja paljon kestävämpi tuulia vastaan kuin kuusi jonka juuret kivennäis maan pinnalla.
Muutama tammi hehtaarille ja täytteeksi kuusta. Muutaman kerran kun kuuset kasvattaa ja hakkaa niin siinä sivussa se Tammikin ainespuun mittoihin yltää, viiden kiinnon runkokokoon. Samaa kasvatusmenetelmää kannattaa kokeilla myös Douglaskuuselle. Ruotsissa hyvin yleinen käyttötapa Tammelle on aidantolppapuu, useaan osaan halottuna kuin halko.
Verottajan antama nimi, Jauhiainenhan sen saattaisi hyvinkin tietää.
Ainakin metsästystavat näyttävät muuttuneen.
Olen tänä syksynä pitemmillä autoreissuilla nähnyt useita kylttejä joissa ilmoitettiin käynnissä olevasta hirvenmetsästyksestä. Hyvä niin. Samaten tullut tarkemmin, ehtinyt, tarkastella myös metsästyskäyttäytymistä. Kaikki metsästäjät keskittyneinä tuijjottivat kännykkää. Istuipa autossa tai seisoipa auton vieressä tai kauempana. Seisontahaukkuun jalostetut koirat näyttävät muuttuvan laiskasti ajaviksi ajokoiriksi. Kuinka yleistä on tämä muutos?
Siis metsästysvideoita katselin niin harmaa haukkuja ei edes yrittänyt pysäyttää hirveä vaan hitaasti käveli hirven perässä ja haukkui. Semmonenhan sen koiran pitääkin olla kun metsäautoteiltä saa metsästää hirveä ja kun koira ajaa hirvet tien lähelle niinei tarvii kummoista noutokalustoa.
Ilmottakaa kaikki luvaton moottorikelkkailu maillanne poliisille. Ja Poronhoitajat suksille….
Miksi MHY lopeta pelleilyä ja alettas puhua eurooppalaiseen tapaan puunhinnasta tienvarsihinnasta? Tietysti MTK vastustaa ja yhtiöille puunhinnalla ei ole muuta merkitystä kuin että sen pitäisi olla 30 prosentttia alhaisempi jne….
Tarjoaako MHY esimerkiksi kauppoihin joita ns junailee pankkitakausta tai vastaavaa?