Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Maalaissepon kanssa samaa mieltä, täysin. Mutta jos lasketaan hiiltasetta per yksilö niin silloin täytyy kyllä sanoa että en pysty olemaan samaa mieltä mutten aivan varmaksi eri mieltäkään. Kummanko puolen rasitteeksi lasketaan Infran rakentaminen maaseudulle, kainuuseen. Kumman piikkiin lasketaan sähkövoiman rakentaminen altaineen jne… entä maaseudun lentokentät…. miten jaetaan kansanedustajan auton tai taksin käyttö työmatkoihin , entä miten lasketaan puutteenperällä (on paikannimi) asuvan sähkön osuus kun kumminkin on hyötynyt kivihiilestä…. lasketaanko jne
En epäile ollenkaan Nuakan kommenttia.
Tuossa seurasin pari vuotta sitten kun yhtiö hakkasi omalla maallaan, ennakkoraiattu taisi olla ns liian tiheänä kasvatettu kuusikko, ensiharvennus ikä yli 40 vuotta, isot oli kasat, mutta … en ole mitannut pohjapinta-alaa en ole mitannut runkolukua mutta ei ollut mennyt liian harvaksi tieltä katsottuna todellakaan. Eikä tullut tuulenkaatoja… kilometin parin päässä männikössä tainnut tulla tuulikaatoja vastaavanikäiseen männikköön jo pari kertaa korjattavaksi…. onkohan se niin että mennään ikäänkuin kalenterin mukaan järven jäälle että joskus oppovvaa joskus selviää kuivin jaloin, aatoksin
En tiedä mitä tarkoittaa ohjeistaminen mutta pystykarsittiin kyllä kesällä ja syksyllä..
Syyshaavakka iskee mäntyyn, jos puu karsitaan syksyllä
Hesarissa julkaistu
Mannila Johanna
3.2.1991 2:00
Männyn pystykarsinta on yleistynyt koko 1980-luvun ajan, jotta saataisiin kunnon sahatavaraa. Tammisaaren seudulla kuusi vuotta sitten pilalle karsitut männiköt herättivät tutkijat ja viranomaiset miettimään oikeaa karsinta-aikaa.
Myöhäissyksyllä karsittuihin mäntyihin iskee helposti syyshaavakka-niminen sieni, joka tekee männyn runkoon kuolion kaltaisen koron. Korojen turmelema puu ei kelpaa sahoille.
Metsäpatologi Antti Uotilalle, 32, Tammisaaren tuho merkitsi tutkimusaiheen vaihtoa. Tuttu versosyöpä oli vaihdettava tuntemattomaan syyshaavakkaan, jos mieli jatkaa tutkijana.
Tutkimustyön aikana Uotila on karsinut neljällä paikkakunnalla sijainneita mäntyjä 16 eri ajankohtana ja ruiskuttanut kukkasumuttimella sienen itiöitä puun haavoihin. 1200 koepuuta kasvoivat Tenholassa, Padasjoella, Vilppulassa ja Rovaniemellä.
Tarkoitin että voiko maanomistaja sanoa vuokrasopimuksen irti sillä perusteella että seuran jäsen on harjoittanut salametsästystä?
Onko se irtisanomisen peruste jos siitä ei ole mainintaa maanvuokraamisesta metsästysseuralle olevassa sopimuksessa? Muulloinhan se tapahtuu kivuttomasti maakaupan yhteydessä ja sen jälkeen mutta ellei uusi maanomistaja tiedä sitä?
Ymmärtäähän sen tyhmempikin jos ajattelee,”Esimerkiksi metsien kasvu on ollut 103 milj. m3 ja poistuma, jossa myös mukana hakkuut, on ollut esim. 92 milj.m3 eli hakkuusäästö tuona vuonna on ollut 11 milj.m3.”,
jos toi olisi totta niin kymmenen vuoden kuluttua ois kertynyt hakkuvarantoja 110 ja 100 vuoden kuluttua 1100 miljoonaa kuutiota…. methän ja tulevat sukupolvet hautautuisimma kuutioihin kui muinainen vanhus lumihankeen… (oli laittanut päänsä alle lapaset ja löytyi hymyilevänä)
Kannattaa käydä katsomassa Konnevedellä oleva myrskytuho alueella oleva pieni alainen suojelualue asfalttitien reunassa. hirvee hiilimäärä edelleen maassa ja uutta kasvua pukkaa, jos sama alue olisi hakattu sen alueen hiili ois lähes kokonaisuudessaan ilmakehässä. Tietysti voidaan saoa että sen takia kun tuo hiilimäärä rötköttää tuossa tarpeettomana jouduttiin hakaamaan jostakin muualta. Mun aivokapasiteetti ymmärtää vain pieniä asioita, kuviokohtaisia asioita, ehkä nekin väärin?
En ole missään huomannun pohdittavan sitä että onko sillä merkitystä että Napapiiri menee Suomessa vuosittain kymmenkunta metriä pohjoseenpäin, silloinhan se napaiiri pallon toisella puolen valuun samanmoisen matkan alaspäin. Noh sittenhän päiväntasaaja pysyy paikallaan vain parissa kohtaa maapalloa….
Onkohan tuo otettu huomioon kun tulkitaan näitä lämpötila tilastoja`?
Mitenhännuo lämpötilapiikit ovat sopusoinnnissa hiilidioksidipitoisuuden kanssa, voivat olla hyvinkin. Sen vuoksi ns perustutkimukseen pitäisi uhrata varoja, suomen metsäntutkimuksen alasajon myötä siihen ei liikene …. ei ole liiennyt riittävästi.
