Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Kysymykseni ei koskenut lahoamista vaan sitä etenee laho alaspäin niin nopeaaan että sillä olisi merkitystä.
Tuli mieleen kun pari vuotta sitten ehkä kolme, naapuri koulutettiin mhy.n toimesta korjaamaan ne latvan menetteneet puolenkymmentä tukkipuuta pois ja ne korjattiin. Noh vuoden vaihteessa ko metsässä on avohakkuu alue. Olen sitä mieltä että latvavaurio puiden korjaaminen ei tuonnut naapurille lisäarvoa taloudellisessa mielessä.
Jos jotain hyvää elämässään kohtaa, eikö se ole niin, kaikesta on maksettava eikös juu…
Kilpikaarnaisten mäntyjen jatkumo on katkennut, ehkä näistä maailma pelastuu männyistä joita jätetään hakkuuaukioiden keskelle joskus joku saavuttaa hyvällä onnella, joka on epätodennäköistä, kilpikaarnan pintaansa. Ajatelkaa, elomme on viimosia aikoja jotka saavat nauttia metsässä niin sanotuista tervastulista, tervaskannot eivät palaa enää koskaan hävittyään ainakaan talousmetsiin.
Muistan kyllä kun lehdissä kirjoitettiin hirvien jälistä. Muistan kyllä kun kirjoitettiin karhuhavainnoista. Mutta kymmenen teeren partiloista joita nähtiin ei kerrottu edes naapurille…. en muista että niihin aikoihin ois minkäälaista uutiskynnystä ylittänyt. Sen Muistan kanalinnuista kerrotun tarinoita että niissä oli jotain erityistä. kutens e että tätini oli nähnyt pellon laidalta lehmiä lyopsyyn hakiessa että koppelo meni naapurin virittämään loukkuun ja tottaki se syötiin. Maailma muuttuu jarvot sen mukaan mutta eräiden mielestä ei koskaan ole ollut niin hyviä kanalintukantoja kuin tällä hetkellä.
En pysty kuvittelemaan missä voisin kokea sen että rihmasella saadaan pyydettyä syksyllä teeri, todennäköisesti oli vuosi 1963.
Onko kokemuksia siitä kun kuusi menettää latvansa siis latva katkeaa esimerkiksi tykyn takia? Minun kokemukseni ja näkemykseni ei ole laaja mutta se on, millä vauhdilla laho etenee tyveä kohti on täysin merkityksetöntä. Ylös on lahonkin mieli.
Pitäisikö olla huolissaan metsä kuntan eliöstä että se ei alkaisi köyhtyä ja rappeutua?
”
Turun yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida sisäilman laatua sukkulamatojen avulla. Caenorhabditis elegans on millimetrin mittainen sukkulamatolaji, joka elelee maaperässä. Niitä löytyy esimerkiksi komposteista, joissa niillä on tärkeä tehtävä biologisen jätteen hajotusprosessissa.”Sukkulalla veenukseen ja sukkulalla kiertoon, siinä se on ihmispolon elämänkierto.
”Yksityisteitä saa ajaa siis ajaa, ellei sitä erikseen ole kunnan viranomaisen hyväksymällä liikennemerkillä kielletty, jos siis jotain aasinsiltaa otsikkoon haetaan.”
Onko noin?
Suomi itsenäistyi kansalaistottelemattomuuden ansiosta. Venäjä nykyän pyrkii kansasta tekemään tottelevaista.
Millaisessa maailmassa eläisimme jos mielenilmauksia ja tuontyyppistä toimintaa ei sallittaisi?
Tieliikenteessä sellainen pyörä josta kirjoitin vaatii mopoksi rekisteröitymisen. Aluksi ei ollut luvallista mutta kun pyörä vaati polkemisen sen perusteella tulkittiin polkupyöräksi. Tämä läskipyörä toimii pelkällä kaasukahvalla.
Olihan aikoinaan moottorikelkalla ajelu jokamiehen oikeutta.
Ja onhan sitä paljon arvokkaampaakin kuin hirvieläinten liha….
Nuo automaattisesti toimivat hakkuussa jäljelle jäävät laskenta systeemit edellyttävät aina totaaliraivausta ennakkoon antaakseen oikean tuloksen.
Puuthan ovat lähes kauttaaltaan kuollutta massaa. Lasketaanko tosiaan koko kuollut massa jo samana vuonna olevan ilmakehässä. Olen lukenut laskelman että paperipuusta lähes kaikki olisi vasta viidessä vuodessa, itse luulen että se on hieman tuo viisivuotta liian lyhyt aika koska aina sitä osa paperiista ajautuu hitaasti hajoaviin olosuhteisiin.