Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Jalkasen kanssa samaa mieltä. Sillä mitä puoluetta äänestät metsäsektorin näkökulmasta on merkityksetöntä.
Luin tuota lakia pikaisesti. Tuli mielikuva että se on liiian ympäripyöreä. Asiantuntija orgaisaation leivän jatketta, tuomarit ja henkilöt oikeuden käynteihin työllistyy jos laista halutaan selkeä, Korkeimmassa oikeudessa pitää rajat vetää mikä on oikein ja mikä väärin. Kuka yksittäinen kärsijä lähtee moiseen ruljanssiin sataseten tai tuhansien takia? Se on maan tapa.
Eräs tuttu naureskeli pari vuotta sitten että oli jäänyt kuvio raivaamatta, siis jäänyt osa raivaamatta ensiharvennus leimikosta, oli tullut viesti netin kautta kuvan kera. Oli käynyt tarkastamassa, kuva oli otettu naapuri kuviolta. Ei ne näköjään gepsit oli autuaaksi tekeviä. Samalla ihmetteli että puolen metrin kuitunauhoilla oli kymmenen metrin välein merkattu ensiraivauskohde rajaa pitkin sähkölinjaa ja taimikkoa myöten, mutta rajaa ei ollut merkitty tiheikköihin joissa se olisi ollut tarpeen, met tuumasimma että tuloksekkaampaahan ne rajausmetrit tommosiin kohteisiin on aikaansaada…. kuin aikaa vieviin tiheikköihin…. Taitaa olla että suunnistustaito hämärtyy gepsilöitten myötä vai liekö yksittäistapauksia? Tai maksimoidaan ettei virhettä nauhoituksella tehdä
Suomessa ei tiedetä edes sitä mistä on peräisin Raivolan lehtikuuset joiden taimia kasvatetaan menestyksekkäästi Suomessa. Mustakuusen alkuperä tiedetään tarkasti, viljely ja metsänkasvatus epäonistui totaalisesti vaikka puut kasvaa kyllä, tavotteita ei saavutettu. Kontorta kasvaisi kyllä hyvin vaikka alkuperä valittiin hieman väärältä lämpösummavyöhykkeeltä eikä alkuperä ole todennäköisesti paras mahdollinen.
Esimerkiksi jos talvet yleistyy sellaiseksi että koko talvi on semmosta marraskuun keliä, kuuset kärsii siitä voimakkaasti,,,
Suomessa sorruttiin siihen että alkuperäinen kuusen geneettinen monipuolisuutta hävitettiin tehokkaasti ja ja ja…. uskotteko todellakin ettei alkuperäsiirroissa ja niiden seurannassa ole tehty laiminlyöntejä….
Onkohan muissa metsätalousmahdeissa ja metsätalousmaissa samanmoinen tunneside metsään kuin Suomessa suomalaisilla? Esimerkiksi kun joku homma epä onnistuu tai menee ns pieleen sanotaan että se meni metsään tai meni metsähallituksen puolelle. Nämä kommentit ovat viimeaikoina vähentyneet kieltämättä. Tarkoittaako se että suomalaisten metsäsuhde vahvistuu vai heikkenee?
