Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
EDIT
nop just TiTu menetelmä, kustannustehokkain juupa juu… kukahan laatii sopivat parametrit… noh tietysti tekoäly senkin tekee.
Epämääräinen kuvio rajoiltaan pinta-ala alle hehtaarin, siinä sitä onkin aihetta seurausta suhteellisenn suuren ajoura pinta-alaan. Mutta ei tarvitse olla huolissaan, olen nähnyt useita tapuksia joissa ajourat ovat metsittyneet kuusen taimilla luontojjaan niin siitähän sikiää jatkuvan kasvatuksen ala kun seuraavalla kerralla siirtää ajouran uuteen paikkaan. tai hakkaa aavohakkuulla ja ei tarvetta uudistustöihin koska kuviolla on riittävästi luontaista taimiainesta.
Jokin aika sitten uutisoitiin että kiinteistökauppaa ei voida tehdä koska rakennuslupa on vanhentunut ja ei tiedetä mitä rakennuslupa vaatii jos se uudelleen haetaan. Valtio myi kiinteistöt käypään hintaan ja kiinteistöillä ei ole rakennuslupia haettu. Liekö rakennuslupia myydyillä rautatie asemilla?
Nuo peltojen hinnat eivät ole yhteismitallisia Suomen hintojen kanssa.
Kannattavimpia investointeja metsänomistajalle on laittaa kunnon puomi, kuvaa lähettävä valvontakamera, puomiin puhelinnumero josta voi pyytää puomin avaamista.
Esimerkiksi viranomasiten lisäksi on muitakin ammattiryhmiä joilla on oikeus liikkua myös pihoissa ja tonteilla.
Tärkeintä ettei metsäasiatuntija tee virheitä ja tekee niinkuin kaikki muutkin eikä pohdi syviä, varmasti toimii hyvin että kaivinkone muokkaus joka paikkaan. Yhistys saat tuloja. Ja suunnitelman voi tehdä vaikka talvella sisätiloissa.
Näin oli, lämpösumma vyöhykket tuli satoja kilometrejä kohti etelää. Nytkin suositusten mukaan kannattaa alkuperiä siirrellä ja siisrrellä ja kirjanpito on mitä on niin varmasti tuollainen ehkä kerran 50 vuodessa tapahtuva sää oikku saa tosi rumaa tuhoa aikaan. Tiedän Suomessa tapauksen ehkä 30 luvulla kun lunta tuli niin paljon että lehmät piti ottaa sisälle lumen takia. Sääskikanta romahti.
Näitä palstoja muodostettiin myös lohkottaessa siirtolaisille ja sotaveteraaneille maa länttejä. Ne mitkä toedän, turvepalstat, ovat yhden tilan omaisuutta. Näille pienille palstoille saisi tarvittaessa tieoikeuden, niille ei mene tietä koska hevosella haettiin turvetta arvottomia reittejä pitkin. Kuusikymmenluvulla niiltä ei nostettu enää turvetta. Tuttu olisi ostanut yhden sellaisen kun se kailottaa riesana keskellä palstaa, osto ois vaaatinut rajakäynnit yms ja sanoi että tuhansiin euroihin ois hinta noussut. Se on sitten toinen juttu kun tiloja on pirstottu onko siirtynyt pirstomisen suhteessa pieni alaisen turveläntin omistus samalla tavoin….. suosittelen hakemaan tieoikeutta.
Halla kevät oli ainakin itä suomessa keväällä -82. Edellisenä päivänä lämpötila oli 24 astetta, suraavan päivänä tuli lunta noin 10 cm ja kuusen vuosi kasvut paleltuivat jopa viiden metrin korkeudelle vähintään. Sellaiselta hallalta ei suojaa mikään.
muutaman vuoden kuluttua taimikoissa ei havainnut hallavaurioita.
Nythän uutisoitiinkin jonkun pikkufirman maksuvaikeuksista, se siitä. Suurin este mhy organisaatioiden toiminnalle on se ettei suomessa harjoiteta käteiskauppaa. Ruotsissa mhy palvelee pieniä tosi pieniä metsänomistajia. Kuka uskaltaa myydä mhy:lle puunsa kannattavaan hintaan ja saa rahat vasta puolen vuoden tai vuoden kuluttua? Isot firmat jos maksaa huonosti niin harvemmin ovat jättäneet maksamatta metsänomistajille, ovatko koskaan?
Jos MHY:llä ois mahdollisuus toimia kannattavasti tässä tilanteessa, syntyisi uusia yhdistyksiä pilvin pimein eikä fuusioitaisi toimintoja.
En tiedä sitten miten suuria ovat nämä metsänomistajien yhteenliittymät ja millä tavoin toimivat. Eivät pidä ääntä itsestään.