Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Olen kanssasi samaa mieltä, juuri tuon takia se hiilitase keskustelu on jomminjoutavaa höpötystä.
Mutta, puolet metsän hiilestä on maaperässä. Suomessa. Miten lie muualla maailmassa. Sitäkäänkö ei tarvitse huomioida?
Kuulostaa ihan samanlaiselta logiikalta tämä hiilinielu keskustelu kuin niiden ihmisten logiikka jotka ovat vippivirmojen armoilla. Velkaa ei tarvitse huomioida.
Se mitä yhteiskunnan vaikuttajat puhuvat se ei välttämättä pidä millään tavalla paikkaansa eikä ole totuus. Etkö muista mitä jjohtavat talous politiikot aikoinaan sanoivat ja sopulilauma toisti? Devalvaatiota ei ei taatusti tule ja mitä voimakkaammin hyö sanoivat sitä voimakkaammin sopulilauma laulois samaa virttä ja sitä varmemmin se muuten tuli.
Mitä merkituystä tuommoisella hiilinielu laskelmalla on, jos lasketaan että metsän hiilitase paranee mutta pääoma pakenee kiihtyv’llä vauhdilla?
Eikö silloin maanmuokkaus pitäisi kieltää koska nopeuttaa hiilidioksidin karkaamista maaperästä?
Minulla ei ole sille muuta käyttöä kuin puutarhassa. Voishan sitä viedä tietysti viedä nuolukiven metsään ja katsoa kelpaako hirvelle jos omaa seosta laittas mausteeksi. Jäniksien torjumiseksi tuon tein. Jos toimii ja sopivalla tavalla läskisiä lampaanlihoja laittaa niin täysin omavarainen olen ko tuotteen osalta. Puutarhaan ohjeitten mukaan Tricoa levitetään neljä kertaa vuodessa metsään kaksi kertaa, metsä version hinta noin viiskymppiä litram puutarha ersion kaheksankymppiä litra, sama tuoteseloste molemmissa. Halavemmaksi oma tuotanto tulee vaikka viisikymmentä kertaa vuodessa levittäisi. Taitaa olla tuo rasvan kiinni pysyminen olla Tricossakin se ydin ongelma.
Puuki, näin se on. Tutkittiinko kuinka kauan kestää että ko alueella on yhtä paljon hiiltä kuin oli ennen hakkuuta? Jos vaikkaoletuksena olisi että päätehakatusta puusta 10 prosenttia hiilestä olisi rakennuspuuksi sitoutuneena ja elinkaari ois 50 vuotta?
Se pitäs ottaa metsissä fyysistä työtä tekevien mallia asfaltti töitä tekevistä.
Sillon kun on kelit kohallaan sillon tehhään töitä ja sillon kun kelit ee oo kohillaan pietään lomaa. Ehkä se laatu mitä metsänhoitotöissä ja -hakkuissa on, johtuu suurimmalta osin siitä syystä että työnjohto on lomila sillon, kun on parhaimmat työ kelit.
Taitaapi olla muuten niin että tuhkaa ei saa noin saisi noin vain pelloille levittää?
Sitaatin sisällä oleva,
Oulun ammattikorkeakoulu maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma, Agrologi
Marja Himanka Opinnäytetyön nimi: Tuhkat maatalouskäytössä Oppimateriaalia ammattikorkeakouluihin
Työn ohjaaja: Anu Hilli Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2021
”Tuhkan kalkitusvaikutus on hieman pienempi kuin kalkkikivijauheiden, mutta se sisältää tää myös kasveille tärkeitä ravinteita sekä hivenravinteita. Puhtaan puun tuhka saattaa sisältää myös haitallisia raskasmetalleja. Tuhkaerät on analysoitava ennen jatkokäsittelyä tai varastointia. Saman polttolaitoksen tuhkaerien alkuainepitoisuudet pysyvät samassa suuruusluokassa pienistä materiaalivaihteluista huolimatta”
Aika kivasti kloriitti liuotti läskin rasvan, Suurin ongelma on että miten siitä sais emulsion, kun on paikallaan vesi ja rasva erottuvat toisistaan. Saippua ei tehonut, mäntysuopa. Kotitarvekäytössä se ei ole ongelma. Ehkä hyvä systeemi ois että siivilöi tämän ns liuennenn osan erilleen, lusikalla nostelee, siivilöi siitä karkeamman jaoksen pois…. ja entä jos biopohjaiseen teräketjuöljyyn sitä sekottaisi ja runsaasti sekottaisi…. Riikilällehän siitä ois semmonen kesän mittanen rojekti. Miul on niin pien ala että tuo vesiseos on millä kokeilen ja sitten teräketjuöljyyn biohajoavaan sellaseen sotken, kesähelteillä menee pienestä reiästä sumuna puun latvoihin. Saahan sen rsvan irti lämmölläkin mutta toi tapa oli turvallinen ja niin sanotusti sisäsiisti tapa.
Varmaan se on päätynyt marmoriksi. Montakohan jääkautta lienee suomessa ollut kun joskus tämä alue on kuulema ollut päiväntasaajan eteläpuolella.
Mutta mistä se vesi on peräisin? Jos maapallo ois kuin kuu kaik ois paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa.
Metsuri hakkuitten aikaan ajoura väli oli tiheämpi, elikkä ojitettiin siten että kaksi ajouraa mahtuu sarkaan.
Jos sellutehtaan hukkaenergia suunnattas kasvatusaltaaaseen? Oisko kukaan uskonut suomessa 1800 luvulla että lohet loppuu mutta niitä kasvatetaan altaissa, tai paksusäikeisissä verkoissa? Eihän Ihmiset uskoneet vaikka jotkut tiesi että Kemijoen pato on Lohen loppu….
Miksi se metaani on niin vaikea nähdä mitata sateliitista käsin? Löysihän ne joku aika sitten kiinasta tehtaan joka käytti vääränlaista kiellettyä ainetta jäähdytyslaitteisiin… sitä vissiin on niin paljon ettei päästölähteet erotu?