Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Aina ihmetellyt mikä siinä sellussa on niin outoa ettei sitä voi tuottaa kasvatusaltaissa
Ruotsissa kokeilut meneillään, oliko se viikon vai parin koulutus riittää koneen kuljettajille projekti käynnistyi, siitä uutisoitiin suomessa mutta mioten jatkuu ??? Ei uutisoida, meneekö liian hyvin? Suosittelen ulkomaan keikkaa metsälehden toimittajille.. hop hop tehkää juttui uusissta asiosita…
Sen takia juuri ne sadat tuhannet suohehtaarit jotka ovat ojittamattomia mutta eliöstöltään tuhoutuneet tai vaurioituneet koska ovat ympäriltään ojitettuja ja sinne ei virtaa vettä, vedenvuoksi ovat ke hittyneet soiksi aikoinaan, kiireesti palautettava vetisyydeltään alkuperäiseen tilaan, muutoin turve lahoaa niistä pois. Jos ei myönnetä että Suomen ainut hiilivarasto ovat suot ja soitten ojitusten takia järvien pohjiin kulkeutunut turvemoska, olemma heikoilla hiilidioksidi taseessa kuin edesmennyt pilkkijä karvareuhka päässään heikoilla jäillä…
Kyllä se hyvin menee kun oikein toteutetaan alusta asti. Ihmistä ei tarvita koneeseen. Ensimmäiseksi ko menetelmaä otetaan käyttöön, on vissiin jo otettu, etelä amerikan eukametsissä. Todennäköisesti ajan myötä myös Suomessa. Eikö kerättäisi Riikilälle ja oppaille kolehti että kvisisivät tutustumassa Etelä- Amerikan puuntuotantoon näissä plantaasimetsissä.
Ainut kokemus mulla niistä on Portugalissa kun ajelin autolla omin päin euka metsissä jne ns melkein eksyin mutta vanhat suomalaiset selviytymisohjeet pelasti miut ihmisten ilmoille. Jälkeenpäin olen ajatellut entä jos ois syttynyt metsäpalo sillä alueella… oli viimonen kerta moisille retkille mutta aika iso kustannustekijä se kuski moton ja metsätraktorin ratissa on.
Poshan se kiva jos osaisi ja ymmärtäisi kemiaa. Mutta ei ne ennen vanhaan ihmiset ymmärtäneet tai ymmärsi muttei niin sanotusti tienneet mutta lopputulos oli mainio, esimerkiksi mämmi sahti pontikka särä sultsinat jne
Koekiluni on lähtenyt hyvin liikkeelle, ällistyttävän hyvin liukeni rasva kotitalouksissa käytettävään kloriittiin. Tömäkkää synty, vissiin saavutti maksimiväkevyyden, oiskohan desiin pariin kloriittia liuennut lähes sata grammaa lampaanrasvaa, jotakin on jäljellä lienevätkö muuta kuin rasvaa….
Nyt mietin että miten se pysyisi kiinni liuos kohteissa jota ei tahtoisi hirven syövän?
Metsäkäyttöön Tricoa suositellaan levitettävän kaksi kertaa mutta puutarhakäyttöön 4 kertaa… sama aine eri pakkaus. Toimiskohan hyvin jos sekottaisi liuokseen biohajoavaa teräketjuöljyä esimerkiksi rapsipohjaista jossa ois sitkoa ainesta mukana, vai oishan se tietysti terva …. Oisko kelläään vinkkiä neuvvoa?
Harmi kun ei ole yhtään männyntainta johon kokeilisi, puutarhakäyttöön on tarvetta että tällainen vaihe on menossa. Että jos joku ois semmonen että ois kaikesta huolimattta kemian puolen asiantuntija niin oisin kiinnostunut kyllä, näistä metsäpuolenasiantuntijoiden vastausta eppäilen kyllä kun tämän tyyppinen kokeilu ei ole mtkoon toiminnan mukaista, vaikka ihan vaarattomia aineita ovat. Kloriitti kotitalouden puhduiistusaine ja lampaanrasva lampaasta.
puukaupassa myydään hakkuoikeus tietylle alueelle ja sovitaan yksikköhinnat ja maksutapa. Eikö se mene niin että se on ostajan ja määrätiedot antaneen välinen asia. Ei kait siitä voi syyttää metsänomistajaa jos tulee kehuneeksi liikaa mettiään ja pöljä ostaja sen toteavvaa oikiaksi. Pitäs kyllä saaha ennakkotapaus että kummn oikeus se laen mukaan on,,, kumman puolella laki on
Mutta yks asia on armasti hyväksi luettava ojituksen ansioksi. Se turvmoska mikä järviiin ja lampiin on ajautunut ja vajonnut pohjalle suattaa toimia hyvinnii hiilinieluna. Täytyy sannoo että huulluuvelle ee löyvvy rjjaa jos yhteiskunnan varoin puita asetellaan ojjiin päästöjen vähentämiseksi…. ei muuta kun tukkoon vaan saa paljon enemmän aikaseksi jos kustannuksii miettii… ja se on osa maatalouspolitiikkaa mitä soista tutkitaanja miten sja kuinka tuilla ohjataan vaikkapa ojasta allikkoon….
Tarkoitin ojittamattomilla soilla sitä että ympäröivien alueiden vedet on ohjattu pois suolta jolloinka tämä ojittamaton suo on biotoopiltaan ja päästöiltään täysin muuttunut. Esimerkiksi, ennen ympäröivien suo ja vettävaluttavien alueiden ojituksia suo oli ympärivuotisesti allikkoinen pesivine lintuineen ettei sitä noin vain kävellen ylitetty, ojitusten jälkeen se on keväisin allikkoinen ja keskellä kesää töysin kuiva eikä juuri ole pesivää linnustoa ollen taatusti silloin hiilidioksidi lähde, halviommat ja helpoimmat ennallistettavat kohteet, sopii arvailla mennäänkö näihin kohteisiin ensimmäisinä. Ja niin kauan kuin ei pystytä ns satelliiteistä toteamaan mitkä suot ja suon osat on tuhottu lähialueiden ajituksilla , ja oat ojittamattomia on kyllä paha virhe simulaatorien oletuksiin…
