Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
onko kyseessäarvoisa Rane,
”tahallinen ärsyttäminen tai häiriköinti Internet-keskusteluissa”
”propagandan levittäminen tai ahdistuksen aiheuttaminen” tai
ärsyyntyminen tai ahdistuminen?
Voisko metsälehden toimittajista joku tehdä jutun miten tilastollisesti oikeaoppisesti mitataan esimerkiksi harvennushakkuun runkoluku koealoittain vaikkapa viiden tai kymmenen prosentin otanta prosentilla? Riittäisikö ammattitaito ja laaja alanen osaaminen ja ymmärräys. Tuli tuosta Arton kommenteista mieleen että tarvetta näyttäs olevan.
Oikeastaan se lähti siitä tuo ajatusjuoksu kun huomsin metsätuho kohteen ja ilmoitin siitä valvoviille viranomaisille eikä minkäänlaista vastausta saanut. Kaitpa he tutkivat jos on aihetta?
Esimerkiksi pystynävertäjä tuhoja jotka ovat nuorissa kasvatusmetsissä tai vanhemmissa näkee paljonkin, ehkkä niillä ei ole mitään merkitystä vaikka niistä puhutaan suurena vaarana. Näissä kaikissa on yksi yhteinen piire, lähistöllä on puutavaran jatkokuljetusterminaali tai jotkut kutsuvat sitä puskurivastoiksi, niissä on lähes jatkuvasti puutavaraa varastoituna. Onhan ne toisaalta eriinomaista mainosta suomalaisesta metsäosaamisesta toiminnan ympäristö ystävällisyydestä. Näitä kun ei kukaan tunnu näkevän niin jos metsälehdessä esimerkiksi julkaisi semmosen kuvan ihan koordinaattien kanssa niin eikö se palvelisi sit että varaston omistaja heräisi, yhteiskunnanv alvonta heräisi ja metsänomistjat ois tyytyväisiä ettei tuhot leviä kun toimitaan järkevämmin ettei kaikkaialle leviä ötökkäiset… joillakin alueista on liikkuisen kieltomerkkejä joten haastavia kuvatttavia kohteita ovat. Ottakaa kuvia ja julkaiskaa ja olkaa isänmaan ja yksityisen pienmetsänomistajan asialla….
ps. entä jos joku ottaa kuvia dronella….ilimastakäsinilimanaikojjaan….
Olihan ne joka syksyinen neuvvonpito suurimmilla metsäyhtiöillä missä sovittiin hinnat.
”Aulangon huutokaupat”
Suomessa ei ole tehdashintaa, jos olisi, suomessa ei olisi metsäyhtiöitten ylläpitämää korjuuorganisaaatiota joka 100 prosenttisesti korjaa ja toimittaa puun tehtaille.
Saksassa liikkuessa sain tutstua tienvarsimittaan ja hinnoitteluun. Jos yhdessä paikassa niin toimittiin, ei se välttämättä kaikkkialla ole samanlaista. Eikä ne puutavarasta kiinnostuneet olleet pelkästään Saksalaisista organisaatioista.
Suomesa oli ainakin 60 luvulla ns nollarajoja puulle ja vielä 80 luvulla sanottiin että vanerikoivun nollaraja on Olujärven vesistössä… ja 60 luvulla nykyisten sademetsien käsittelyn tyyliin vedettiin nuoria laatukoivikoita maahna….
Kysyin pari vuotta siten pieneltä sahalta että ostavatko he hankinta puuta. Vastaus oli että käänny metsänhoitoyhdistyksen puoleen he toimittaa puutavaran
Ei kait yksittäisen tai muutaman prosentin vikuuttaminen vuosittain voi näkyä millään muotoa valtakunnallisessa, kuviokohtaisessa , tila kohtaisessa hiilitaseessa? Eihän metsäautotien pituutta ja leveyttä, järven rantaviivan kohtaakaan mitata mikroskoopilla tai suurennuslasilla missä kohtaa se just tarkalleen on….
Puuki, Keski-Euroopassa on käytössä tienvarsi hinta tai tehdashintakin ehkä. Siitä Suomessa luovuttiin sen takia koska halutttiin kaikille joos suinkin mahdollista sama hinta, puunmyyjille siis. Toinen merkittävä syy oli se että päätettiin että Somessa ei ole puulle ns nollarajoja, alueita että puusta ei olisi varaa maksaa kantohintaa. ( että kannattaa jalostaa minkä puu saa maksaa tehtaalla ja sen takuuksi yhteiskunta aloitti kaiken moisten tuikien jakamisen ja perusti sitä varten oikein valtakunallisen organisaation. Jos tänä päivänä mitä MTK:n lehdet kirjoittaa ja mitä keskustelua hiilinieluista käydään niin ,,, halutaan että maksetaan metsänomistajlle hiilensitomisesta, ja kun näin käy niin suurimman tuoton saa kun ei tee mitään ja nostaa hiilensidonta korvauksia. Toteutuneeko se?
Mehänpoika, mie en ymmärrä miten hirvien syömällä puustoaineksella on merkitystä hiilen kiertoon. Kun hirvi menee ja napsii sieltä täältä , vessakot pusikot säilyy täystiheänä jopa kajta runkoa joskus puu alkaa kasvaa. Metsurit menee ja lyö tuhansilta
hehtaareilta ns kaiken lehtipuun maahan, siinä meneee muutama vuosi ennenkuin kasvu ja hiilensidonta on samalla tasolla kuin ennen raivuuta, sitä tarkoitin
