Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
”Kivennäismailla hiilitaseen perustuu mallinnukseen (Ilmatieteenlaitoksen Yasso-malli), jossa laskentamallin tarkastelun kohteena ovat maaperän orgaanisen hiilen määrä ja sen muutokset, karikkeen hajoaminen ja maaperähengitys. Turvemailla sovelletaan pinta-alaperusteisia päästökertoimia.
Niin näyttää muuttuneen. Tuskinpa riemukiljahduksia kuuluu jahka aletahan tarkemmin tutkimaan ja mallintamaan hiilen todellista liikettä, kiertoa ….
No nyt löyty….
Metsätieteet etsivät totuutta ja palvelevat yhteiskuntaa. Metsätieteen aikakauskirja 2022-10797. Pääkirjoitus.
Metsän- ja ympäristöntutkimuksen käytännöt ovat kaukana ideaalista
Siinäpä se kuvstuu metsäalan koulutuksen ns poikkitieteellisyyden vaaatimaton taso.
Metsätieteet etsivät totuutta ja palvelevat yhteiskuntaa. Metsätieteen aikakauskirja2022-10797. Pääkirjoitus.
Simulaatioiden luotettavuutta käskit tarkastelemaan…
”monet tutkimukset jo nykyään ja tulevaisuudessa tehdään simulointimallinnuksina, simuloinnin ohjaamiseksi empiirisen datan tarjoama tietämys tutkittavasta ilmiöstä voi olla ensiarvoisen tärkeää luotettavien mallinnustulosten aikaansaamiseksi.”
En ole vielä löytänyt kaikkea mitä etsin, jatkan kyllä.
Vai ei….
Hölttä, H. Itä-Suomen metsävarat 1850–1930 ja niistä tehdyt tulkinnat. Metsätieteen aikakauskirja 4/2013: 627–646.
Tämä on sama julkaisu joka on Suomen Luonto lehdessä.
Kuvia paljon enemmän jotka havainnollistaa hyvin Suomen luonto Lehdessä.
Kumpi kannattaa lukea?
Olit oikeassa, minä väärässä.
Kioton sopimiksen mukaaan on sovittu että hakattua puuta ei lasketa hiilidioksidi pästöksi.
Kioton sopimuksessa mainitut hiilinielut lasketaan pinta-alamuutosten perusteella.
Metsätieteen aikakauskirja <span dir=”ltr” role=”presentation”>2/1998</span>
Hiilinielu ei liity millään tavoin hiilenkiertoon, kuten luulin.
mehtäukon kanssa samoilla linjoilla… mitäpä ne asiat toisille kuuluu
”Vuoden 2018 ennätyksellinen poistuma 91 milj m3, merkitsi mittavaa hiilidioksidin sitoutumista metsiin.”
Lähde on Metsätieteen aikakauskirja 2021 -10570
Tutkimusartikkeli 10570
Äkkiseltään se tuntuu aivan käsittämättömältä ja kun miettii menee yli ymmärryksen.
Täytyy sanoa että jos poroilla on jotain merkitystä hiilensidontaan niin haluaisin nähdä porojen merkityksestä paremmat perustelut kuin väitteen. Jos laskennassa otetaan huomioon kuinka paljon kokonaisvaltaisesti uusiutumattomia luononvaroja poltetaan tuossa touhussa niin jonkinmoista uskottavuutta laskelmasta voisi olettaa löytyvän…
Huomioidaanko päästöt joita aiheutuu esimerkiksi jäkälän rahtaamisesta Oulun seudulta Utsjoelle?
Ilmaston peruuttomalla muutoksella ei ole merkitystä? Voihan sillä olla globaalisti neutraali vaikutus. mutta poro poloisilla vaikutsta ja merkitystä hiilen sidontaan….
Tuohon Metsätieteen Aikakauskirjaan, netti julkaisuun orientoidun jatkossa.
Jos orientoituu poliittisesti tai uskonnollisesti tiettyyn sektoriin eikä katsele sivulle, silloin on totta tosiaan helppo olla.