Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Voin sanoa sen kun tuuli ja lumi kaatoivat jonkin verran kuitupuuta maahan talvella, ja hirvet oli jämähtäneet syömään niistä oksia ja latvoja. En ole koskaaan syksyllä ollut sellaisessa metsässä, valtavasti hirvikärpäsiä.
Eikö niitä kannattaisi perustaa tarkoituksella sellaisiin paikkoihin ja jos lähellä on sähkölinjoja niiden alle hirvien talvehtimis alueita pysyvästi. Korvausta vastaaan tietenkin. Tai edes kokeilla voiko se onnistua. Hirvillä ja metsäpeuroilla on geeneissä se vaellusvietti joka ei lähde pois. Osottihan sen esimerkiksi Helsinkiin ja lahteen vaeltaneet metsäpeurat.
Timppa,
Suomen luonto lehdessä nro 2 2022 on kirjoitus suomen metsien käsittelyn historiasta ennen ensimmäistä metsälakia. 1800 luku ja aiemmat. Kirjoittaja on Harri Hölttä. Mielenkiintoisia kuvia jutussa.
Löytyy netistä.
Oma kokemus on että se menee näin että ensin kiistetään ja sitten etsitään syyllinen ja homma jatkuu entiselleen tai ei edes etsitä syyllistä vaan suhtaudutaan kuin hanhi vesipisaraan selässään…
Tuota en ollut huomannut. Mitä tarkoitta ”Viikkohinta on neljän viimeisen viikon ostomäärillä painotettu keskiarvo.” Ihan oikeen oikeesti sitä en tiedä, ymärrä.
Onko sillä puuttuvalla 20 prosentilla merkitystä noin niinku tilastollisesti?
Timppa, kirjoitin, Suomen metsät 1850, googleen, sain näkyviin kartan 1850 luvulta. Siinä näkyy missä oli keskisuomen koskemattomat metsät.
Varmasti monet useat ajattelivat ja sanoivat että monenmoisia kysymyksiä mielessä liikkuu vastustuksesta alkaen kun alotettiin Suomessa Saksan metsien tapainen metsien hoito avohakkuin, nyt niitä vastauksia on tullut, ei se niin auvvoista ole kuin silloin aikoinaan on ajateltu aina 1970 luvulle saakka.
Scientist, näin se on. Ois siinä korvat punasena jos keski lapissa poromiehille selostas että kun jäkälä kankaat hakkovvaa ja taimikko tullee niin sitä kun harventaa niin jäkälä kasvaa paremmin… Toinen hakkuiden vaikutus osalla porotalousaluetta on se että talviravinto loppuu ja ähenee. Porojen talvisesta ravinnnosta tärkein osa on luppo ja vissiin naavakin.
Missäpäin Lappia olette A.J. tutustuneet porotalouteen? Sehän noin melkein puolet suomi ndidon pituudesta se poroalueen koko…. melkein Liki Oulujärveä.
Kieltämättä Lapissa on hirveee vaikutus metsätaloudessa Lappalaisten kannalta metsähallituksen toimesta, vajaat 2 miljoonaa hehtaaria metsää ja noin 1200 henkilötyövuotta työvoiman tarve. Sopii kysyä mitten tuo 1200 on laskettu ei aavistustakaan oli mettähallituksen sivuilla…
Toinen kysymys, keltä tai mistä kysyn, miten on metsälehdessä olevien puunmyyntihinnat laskettu?
Kertovatako näistä omatoimisista inventoinneista metsäkeskuksen väki automaattisesti metsänomistajalle.
Oisko täällä joku ruotsin kielen taitonen joka taitaisi katsoa mitä ja miten Ruotsi jakaa yhteiskunnan tukena yksityismetsänomistajille?