Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Jos ojituksen vaikutuksia mitataan esimerkiksi Saimaan veden pinnan tasossa niin olen täysin samaa mieltä, ojituksilla ei ole merkitystä. Mutta Pohjanmaalla on ja varsinkin kesätulviin. Toinen muutos vaikutus on täysin käänteinen tulviin verrattuna. Kuivina kausina pienet joet ja purot kuivuvat tai veden vähyyden takia lämpenevät niin että lohikalat kuolevat, tai ovat kuolemassa, ja suurin syy veden lämpenemisiin näissä jokiloissa on veden vähyys…. joka johtaa lämpenemiseen ja myös hakkuut…
Miten päästään ensiharvennuksessa siihen että poistettavan rungon koko on vähintään 100 litraa ja saanto 50 kiintoo.
Helposti
Pudotetaan viljelytiheys koivulla ja kuusella sekä männyllä tasolle 1000 … 1200 kpl per hehtaari,
Norjalisissa kasvatustutkimuksissa joissa tavoitteena on tuottaa puuta tehokkaasti jotain 500 600 kiintoa hehtaarilla huomattiin ettätämä tapa vähentää kiertoajan puumäärää vain vajaat 50 kiintoa. Tuo sata litraa on hieman alakantissa, pääsee helposti ylemmäs.
Kuka siitä kärsisi jos näin tehtäisiin. Metsänhoito ja viljelyjä tekevät organisaatiot, taimitarhojen ja siemenkaristamot omaavat tahot, kaivinkonemiehet…
Ketkä hyötyisivät tai eivät kärsisi tappioita, metsäteollisuus ja metsänomistajat.
Miksi kukaan ei näytä minulle tai tuo muutoin esiin mittaustuloksia joita on tehty saostusaltaaseen tulevasta ja lähtevästä vedestä. Se tässä minusta on ongelma.
Olen erittäin tyytyväinen jos Te kokeneempana netin käyttäjänä löydätte niitä tuloksia tai koulutuspohaanne hyväksikäyttäen löydätte ja tuotte julki.
Muistan kun ensi kerran suo ojituksista puhuttiin tulvamielssä, Pohjanmaa tulvi keskellä kesää, metsänhoitaja sanoi julkisuudessa että ojitus ei lisää tulvia, näin lehdessä otsikoitiin, saattoi olla että tarkoitti sadantaa ja virtaamia, eihän ne muutu keskimääräisesta vuositasolla merkittävästi…
Hyvä MaalaisSeppo, Sipilästä. Olihan siitä aikoinaan paljonkin puhetta. esimerkiksi tämä uutinen Ylen sivuilta.
”Sipilä kertoo perustavansa kantansa hakkuiden lisäämisestä Luke, Syken ja VTT:n tutkimuksiin, joiden mukaan 80 miljoonaan kuutioon hakkuut ovat kestävän kehityksen mukaisia. Hän korostaa, että tutkimuksen laskelmien mukaan näillä hakkuumäärillä Suomi voisi olla hiilineutraali jo 2030-luvun aikana.”
Pääministerin haastattelutunti Oulu
Jaana Hevonoja
Tiina Forsberg3.3.2019
Suurin ero Ruotsiin on omistuspohja tämän pienen metsätilan omistavien määrä suhteessa suomeen on pienempi. Elikkä yritykset omistavat suurimman osan metsämaista. Tukipolitiikka en tunne mitä se on Ruotsissa. Varmaan kaikki paremmin ainakin varakkaan osalta kun Waalruuskin pakeni Sinne vaikka Kartano on Suomessa, vai liekköö vielä.
