Etusivu › Keskustelut › TTL › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 224)
1 2 3 … 14 15 16 … 21 22 23
  • TTL 16.10.2020, 08:27

    Palaan vielä alkuperäiseen aiheeseen. Arvostan erittäin paljon täällä mm. ”Timpan” ja ”Puukin” mielipiteitä.   Ja varmasti, jos”edistykselliset” (ei käsittääkseni nimimerkki Metsälehdessä) poistattavat marsalkka Mannerheimin patsaan  Kiasman vierestä, teen kaikkeni (se ei ole kyllä paljon), että herroille (?) nousee patsas tälle historialliselle paikalle.

    Se alkuperäinen ongelma oli, että kannattaako 30 v kuusikkoa harventaa, jos puusto on luokkaa 200 kuutioata/ha . Harventamista perustellaan suuremmalla tukkisaannolla (tukkiprosentilla!?) myöhemmin. Jos kaikki menee hyvin näin varmasti onkin. Kuitenkin se harventaminen sisältää em riskit: tuulituhot, korjuuvauriot, puunostajan velkasaneerauksen…

    Jos jätetään harventamatta korjuuvauriot ainakin poistuvat ja tuulituhot vähenevät merkittävästi. Puun kasvu ei myöskään harventamattomassa metsässä keskity samalla tavalla kaikille rungoille, että meillä olisi vajaa 400 kuutiota aikanaan hehtaarilla ”melkein” tukkipuunmitat täyttävää puustoa. Kasvu jakautuu rungoille epätasaisesti ja runkotilavuudesta tietysti pienille rungoille jää ”vähän”. Näin tukkiprosentti (tilavuusprosentti) voi olla yllättävänkin korkea myös harventamattomassa metsässä.

    Ajatus on tässä täysin taloudellinen: Nykyisellä korkotasolla mahdollisimman korkea nykyarvo sijoitukselle verojen jälkeen pienellä riskillä.

    Varmasti tähän löytyy oikeaa tutkimustietoa, mutta pitäisikö mennä jopa Ruotsiin asti.

    TTL 2.10.2020, 11:04

    Kävin läpi vähän tuota linkkaamani huutokaupan valikoimaa tarkemmin. Pikkutukki latvaläpimitaltaan 8-12,9 cm oli loppuhinnaltaan 48-50,1 euroa kuutio. Pikkutukki latvaltaan 13-17,9 cm oli huutokaupassa loppuhinnaltaan 78-88 euroa kuutio. 18 cm ja yli tukkia sai sitten satasella ja joitain eriä jopa 95 eurolla.

    Huutokaupassa myytiin jonkin verran enemmän kuutioita kuin alkuperäisen protokollan mukaan oli tarjolla.

    Noilla hinnoillakin sahaaminen siis kannattaa (ilmeisesti).  Vai onko sitten maailmanmarkkinoilla tapahtunut jokin kysyntäräjähdys syksyllä mihin pienet puumarkkinat (Viro) reagoivat nopeasti ja suomalainen puukasvattaja jää pimentoon.

    TTL 28.7.2020, 09:41

    Nykyisin lisää pähkäiltävää hakkuisiin tuo alhainen korkotaso.

    Suomen valtion 10 vuoden velkakirjoissa sijoittajat tyytyvät -0,3 %:n tuottoon eli sijoittavat kassaansa valtion säilytettäväksi 0,3%:n vuotuista palkkiota vastaan. Toinen spekulatiivinen malli on tietysti se, että korot laskevat entisestään, velkakirjojen arvot nousevat ja sijoittajat nettoavat tätä kautta.

    Metsässä puu tuottaa yleensä paremmin.

    Hakkuun jälkeisissä rahansiirroissa tapahtuu myös lainsäädäntöön perustuva kassan laimentuminen. Verottaja vie ”kelpoista sijoitettavaa rahaa” yleensä noin 30 % eli tuotot tulee hakea tällä pienentyneellä (70 %) kassalla.

    TTL 23.7.2020, 10:54

    Sijoittajan näkökulmasta metsärahasto on ainakin ollut suhteellisen järkevä sijoituskohde, jos lähtökohtana on vaivattomuus, pieni riski ja kohtuullinen tuotto. Alle 50000 euron summia on varmasti yli viideksi vuodeksi järkevämpi sijoittaa rahastoon kuin metsään. Siis puhtaasti tuoton kannalta, ei puuhastelun.

    Metsärahastoille nyt kuitenkin on jo tullut suuruuden ongelma Suomen markkinoilla. Kun metsän hinta on kallistunut, ovat monet suomalaisetkin rahastot alkaneet hankkia metsää Balttiasta, lähinnä Virosta. Odotusarvotuotot ovat siellä kovempia.

    Suomalaisilla makoilee pankkitileillä rahaa 100 miljardia. Nykyisellä hintatasolla tämä olisi metsänä noin 20-30 miljoonaa hehtaaria eli kaikki Suomen metsät. Metsärahastoihin tehdyt sijoitukset ovat tähänkin verrattuna olleet vielä aika pieniä kuten Liljeroos kertoi. Kuitenkin jo muutamien kymmenien miljoonien tulo metsätilakauppaan on nostanut hintoja paljon.

    TTL 1.7.2020, 12:10

    Hyviä kommentteja!

    Lähinnä keskusteluun halusin tuoda riskin, mikä seuraa harvennuksista: Tuulituhot ja korjuuvauriot.

    Kiertoajat ovat metsätaloudessa todella pitkiä, joten täysin objektiivista tutkimustietoa (numeroita paperilla) on kaiketi jopa mahdotonta saada.

    Hehtaarikasvuhan pysyy suunnilleen vakiona harvennetaanko vai ei. Tällöin tietysti harvennettaessa yksittäisten puiden vuosikasvut suurenevat, jos puut pysyvät pystyssä. Toisaalta harventamattomassa 60 v kuusikossa tukin osuus voi olla yllättävän suuri. Runkolukuna kuiturunkoja löytyy tietysti paljon, mutta runkotilavuus keskittyy tietysti isompiin puihin ja tukin osuus nousee tällöin.

    Tässähän kiertoaika olisi kuitenkin suhteellisen lyhyt, joten 40 %:n luonnonpoistumaa epäillään vahvasti.

     

    TTL 21.5.2020, 10:09

    Löytyykö tuota Motin koodia mistään? Eli miten kasvu on riippuva esim lämpösummasta, kasvupaikasta, puuston iästä, tiheydestä jne..

     

    TTL 6.9.2019, 11:25

    Hinta tuolle alle 18 cm jakeelle on päätelty nykyisistä hinnoista.

    15 cm (16 cm) – 18 cm on tukkia noin 20% kaikesta tukkihakkuusta tilavuutena. Alle 15 cm jaetta (tai kuitupuuta) on hakattu hieman yli puolet kaikesta hakkuusta. Näin karkeasti 10 % kaikesta hakatusta puusta siirtyy pois tukista alle 18 cm jakeeseen.

    Jos kuitupuun nykyhinta on noin 20 euroa, niin alle 18 cm jakeen keskihinnaksi tulee noin 28 euroa. Tätä kaiketi Stora tulee käyttämään…..

    TTL 25.8.2019, 09:37

    ”Ei osinkoja saadakseen osakkeita tarvitse omistaa kuin yhtiökokouspäivän, ne eivät tuota korkoa.”

    Tämä Tolopaisen kommentti pisti miettimään.

    Tätä voi pohtia ainakin kolmelta tasolta.

    1) Osingon (ehkä 4% keskimäärin) tosiaan saa osingon maksupäivänä nimellisesti.

    2) Markkinoilla osakkeen hinnan pitäisi laskea osingon irrottua noin osingon verran. Tästä seuraa, että päivän omistus ilman kulujakaan on hyödytöntä.

    3) Todellisuudessa osakkeen hinta ei ilmeisesti laske täysin osingon määrää (kekimäärin). Lisäksi osinkojen verotus on osingon saajalle pääsääntöisesti kevyempää kuin moni muu pääomatulo. Tästä seuraa, että päivän omistuksen jälkeen myymällä ja vähentämällä tappion pääomaverotuksessa (mahdollisesti 34 %:n alueella) teoreettisesti tekee voittoa. Kulujen jälkeen kuitenkin vähemmän….

    Vai tarkoittiko kirjoittaja äänivallan käyttöä yhtiökokouksessa.

    TTL 15.5.2019, 20:30

    Myymällä puut ja maapohjan erikseen voisi bruttona päästä 220000 euroon (koivut ei mukana ja maapohjan arvo metsämaana).

    Tällaisen metsän  tilakaupoissa en usko, että päästään 60 euroon kuutio.

     

    TTL 15.5.2019, 10:31

    Yksi mahdollisuus on myös pitää palsta.

    Puusto varmasti kasvaa edelleen luokassa 2 % rahana, vaikka pääomaa onkin paljon kiinni siinä. Lisäksi puun hinta nousee noin 3% vuodessa pitkällä aikavälillä.

    Lisäksi arvostukset saattavat yhteiskunnassa muuttua. Uskon mieluummin metsän suhteen positiiviseen suuntaan kuin negatiiviseen.

    Esimerkiksi pitämällä edelleen 10 vuotta, saa pääomalle kohtuullisen tuoton.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 224)
1 2 3 … 14 15 16 … 21 22 23