Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Perintötilan hakkuistahan ei saa metsävähennystä.
Kyllä minunkin on vaikea tästä 2019 vuoden perspektiivistä nähdä, että nimim. aegoliuksen kertoman 13 v taimikkohehtaarin hinta olisi 2069 arvoltaan 135000 euroa.
Nykykäsityksen mukaisena metsämaana siellä voisi olla puuta 500 kuutiota. Tästä seuraisi, että puun kuutiohinta tulisi olla noin 270 euroa. Nyt se on luokassa 55 euroa. Hinnan pitäisi nousta näin 3,2 % keskimäärin vuodessa. Ei mahdoton! Mutta ei ehkä todennäköinenkään.
Toisaalta ”hehtaarilta” on tullut aikaistettuja tuloja (harvennuksia), millä on voitu ostaa lisää metsää. Tässä kohtaa tietysti verottaja nostaa käden ylös ja haluaa osansa.
Tosiaan täältä (2019) katsoen asiaa on erittäin vaikea hahmottaa ja ”paloittelussa” pinetkin hintavirheet tekevät 50 vuodessa melkoisia eroja.
Näistä lähtökohdista esitän vielä asiani kiteytetymmin: Kun tulevaisuutta on erittäin vaikea ennustaa arvioimalla yksittäisten tekijöiden summaa, niin historia on keskimäärin paras estimaatti tulevaisuudelle. Metsäsektorilla kuitenkin hajanaisiin historiatietoihin perustuu noin 10 %:n vuosituotto myös tulevaisuudessa.
Pitkällä aikavälillä voi käydä mitä tahansa. Jopa jalkapallossa syntyy maali, kun pelatataan riittävän pitkään. Jos naapurimaavertaus perustuu Viroon, niin siellä metsamaan hinta on yli 10-kertaistunut tällä vuosituhannella. Tilastotietoa tai perimätietoa ei ole hirveästi saatavissa, mitä 1919 ostetun metsätilan hinnalle on tapahtunut. Välillä tilaa pidettiin yhteisomistuksessa 50 vuotta ja taasen yksityistettiin. Tätäkin oli erittäin vaikea arvioida esim. 1985 (yksityistämistä). Vaikea ehkä oli arvioida kansallistamistakin 1938.
Nopeasti ajatellen suurimmat tappiot metsäsijoittajille on tullut Kuubassa ja Zimbabwessa. Laskenta 2019.
Todella mielenkiintoinen asia ja erinomaisia kommentteja!
Osakkeet ovat keskimäärin tuottaneet Suomessa pitkällä aikavälillä osingot huomioiden yli 10% vuodessa.
Kun metsäsijoitusta verrataan osakkeisiin, niin mielestäni vertailukohta tulisi olla sama eli historiallinen tuotto. Metsätilakauppojen hintoja pitkältä aikaväliltä lienee vaikea saada ja metsäkiinteistöt ovat keskenään erilaisia. Laskin joskus kuitenkin ”yhtiöiden” 1900-luvun alussa ostamista metsätiloista tuottoprosentteja ja tulokset olivat hyvin vertailukelpoisia osakkeisiin nähden – luokassa 10 % vuodessa.
Teillä monilla on varmasti itsellä ostettuja tiloja. Jos tilat on ostettu ”sopivassa” kehitysvaiheessa eli kustannukset ovat olleet pienet (”ylläpitokustannukset”), niin vähänkin pitemmällä aikavälille sijoitetulle rahalle on saanut noin 10%:n tuoton.
Uskaltaisin jopa väittää, että metsäsijoitus ei juuri poikkea osakesijoituksesta erittäin pitkällä aikavälillä tuotoissa. Tähän ei ehkä tarvitse ottaa huomioon edes riskikorjausta. Osakkeiden hinnathan vaihtelevat enemmän kuin metsätilojen. Uskon myös, että tulevaisuudessa lähtökohtaisesti tilanne ei edes muutu.
Pidä Korpituvan Tanelin täällä esittämää väitettä, että aikanaan kalliina pidetty metsäsijoitus on aikaa myöten osoittautunut hyväksi sijoitukseksi, erittäin hyvin asiaa kuvaavana. Matti Kärkkäinen on myös pohdiskellut aikanaan asiaa. Tulos oli suurin piirtein näin: Jos liian tarkasti pyrkii hinnoittelemaan metsätilaa, niin koskaan ei sitä saa ostettua.
Heitetään tarkastelu 50 vuodeksi. Henkilö A ostaa tilan hinnalla 1 ja myy sen hinnalla 50. Vuosituotoksi tulee (50 v) 8,14 %. Henkilö B ostaa tilan hinnalla 1,3 ja myy sen hinnalla 50. Vuosituotoksi tulee 7,57 %. Aika syö hintaeron lähes olemattomiin. Tällä hetkellä tietysti 130000 euroa kuulostaa samasta tilasta lähes pyörryttävältä kuin 100000 euroa!
Haluaako sitten metsäsijoituksensa tehdä rahaston kautta? Mielestäni keskipitkä aikaväli ja metsätilan ostoon pienehkö sijoitussumma puoltavat tätä.
Metsärahastoa pidän hyvin mahdollisena sijoituskohteena. Jos sijoitusperiodi on tällä hetkellä 5-20 vuotta ja sijoitettava summa korkeintaan satojatuhansia, metsärahasto on mielestäni yksi parhaista.
Tuotto on vakaata ja uskon vähintään 4 %:n vuosituottoon kulujen jälkeen. Metsien laskennallinen arvo myös todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa hiilensidonnan arvostuksen ja sellujalosteiden arvostuksen kasvun myötä.
Miksi juuri 5-20 vuotta? Merkintäpalkkiot yms. rajaavat lyhyemmät sijoitukset pois . Jos rahaa sijoittaa maturiteetillä ääretön, lienee nykytiedolla osakkeet hajautettuna kuitenkin paras tuotto-odotukseltaan. Monet sadattuhannet ”kannattaa” sitten sijoittaa suoraan metsään tai osakkeisiin.
Metsärahastojen tuoton hajonta on todennäköisesti aika pientä. Nyt kun laittaa 10000 euroa on suhteellisen varma, että kahdeksan vuoden kuluttua saa (on saanut) noin 15000 euroa.
Korot näyttävät myös pysyvän pitkään alhaalla. Tämä tekee korkosijoituksista epäedullisia ja toisaalta nostaa ”itsestään kasvavien” (=metsä) kiinteistöjen hintoja.
Rahan korko on tällä hetkellä hyvin lähellä nollaa. Myöskään merkittäviä koronnousuja ei ole odotettavissa, ei ainakaan pitkäaikaisia. Tästä oli hyvä esimerkki syksyllä järjestelty ikuinen megalaina muistaakseni eräälle instituutionaaliselle sijoittajalle noin 3 %:n korolla. Eli lainanantaja laskee, että efektiivinen korko tästä ikuisuuteen on tuo kolme prosenttia.
Metsän tuotosta usein jää pois puun hinnan trendinomainen nousu. Vaikka kuitupuun alhaisesta hinnasta täälläkin olen kirjoitellut (on tietysti faktaa), niin pitkällä aikavälillä kantohinnat ovat nousseet keskimäärin 3-4 %/vuosi. Puusto kasvaa jatkuvuustilassa myös 3-4 % vuodessa. Tällä pelillä voisi päästä jo 6-8 % vuosituottoon. Vaikka joitain kulujakin on, niin usein niitä liioitellaan.
Maahan sisältyy myös mielenkiintoinen optio: Palsta voi pienellä todennäköisyydellä siirtyä arvokkaampaan käyttöön kuin puuston kasvattamiseen.
Olen sijoittanut viimeksi Lapin metsiin. Puukuution hinta on tuolla 20 euron huitteilla. Jopa kasvulla 2 kuutiota hehtaarilla vuodessa ja puun myyntihinnalla (keski) 30 euroa kuutio voi ”kasvutuoton” laskea jo yli kolmeen prosenttiin.
Suomessa hinnassa on aivan käsittämätön hyppäys, kun latva ylittää 15-16 cm. Kantohinta yli kolminkertaistuu.
Ihmettelen miten esim. Virossa kannattaa sahata latvaltaan 8,0 cm puuta. Vilkaiskaapa hintatietoja vaikkapa http://www.nordwood.ee/palgiost ja vielä sivun alalaidasta ”hinnakiri”. Saha ostaa 8,0-9,9 cm sahapuuta vielä pituuksilla 3,4 – 4,0 m hintaan 58 euroa. Tämä on tietysti sahahinta, mutta alle 100 km päästä kohtuulliselta hakkuulta kantohintaakin tulee 40 euroa ja yli.
Onko Suomessa riippumattomia sahoja? Arvaan, että puukaupan markkinajohtajat ostavat sahojen hakkuista alle tukkikokoisen sahauskelpoisen puun hyvän hintaan massateollisuuteen, joten tältäkään osin todellista kilpailua ei 8-15 cm puusta tule. Oletan, että nämä kaupat (sahayhtiö-markkinajohtajat) eivät näy kuitupuun hintatilastoinnissa. Toinen arvaukseni on, että tällä hetkellä näiden kauppojen kuitupuuhinta on kantohinnaksi muutettuna lähellä jo tuota 40 euroa.