Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Eräs reilu vertailukohta kuitupuulle on raakakahvi.
Kun 1990-1993 raakakahvin tuottajahinta oli vuosikeskiarvoina suhteellisen vakio 50 dollarisenttiä/pauna eli karkeasti 1 US dollari/kg, niin 2010-luvun alkuvuosina hinta nousi jopa viiteen dollariin kilo. Alkuvuodesta 2013 hinta on painunut takaisin noin 2,6 dollariin kilolta (brazil).
Kuitupuun tuottajahinta on ollut tosiaan aika vakio 18 euroa/kuutio eli noin 0,026 dollaria/kilo (nykykurssilla).Samalla, kun kahvin hinta on noin viisinkertaistunut, on raakapuun hinta pysynyt vakiona. Tämä kertoo vähintäänkin jonkinlaisista arvostuspainotuksien muuttumisesta kahdessa vuosikymmenessä. Palautuuko ne takaisin? Eli verrokkina kahvia käyttäen niin maksetaanko kuitupuusta kohdakkoin 90 euroa/kuutio?
Puun hinta on noussut sadan vuoden aikana noin 11 % vuodessa. Nykyisellä korkotasolla ja kasvun ollessa positiivista mitään syytä ilmeisesti puukauppaan ei ole.
Tukkimitat yleensäkin on suuri mysteeri. Tällaista metsäsektorin ulkopuolista toimijaa ihmetyttää, miten se kuusen hinta voi yhtäkkisesti laskea 60 eurosta kuutio 25 euroon kuutio, jos mitat Suomessa muuttuvat 4,1 m:stä ja 16 cm:stä esim 4,1 m:iin ja 15 cm:iin.
Kaivelin taasen vertailuaineistoa ”vapaan markkinatalouden” maista ja kuinka ollakkaan listalta sattui ensimmäisenä silmään Viro. Jos haluatte virolaisen vertailukohdan tukin hinnoitteluun, niin vilkaiskaapa vaikka http://www.actively.ee ja täältä ostame . Sekä kuusi- että mäntytukki otetaan 3,7 metrisenä ja 13 senttiin hinnan juurikaan laskematta (muutama euro kuutiolta) ja vielä lyhyempikin tukki 11 senttiin ylittää sellupuun kuutiohinnan selvästi.Onko äärimmäisen suuri hintaporras Suomessa kilpailun puutetta vai mistä se voi johtua?
Tietysti kuusikymppiä pienestä mäntytukista on liikaa, mutta samoin hyvästä tyvitukista 50% liian vähän. Kun kauppa käy, niin ilmeisti ostajat ostavat ja myyjät myyvät tällä ”binäärihinnoittelulla”.Havukuitujen hinnat ovat kovassa nousussa ”marginaalimarkkinoilla” Baltiassa. Nämähän heijastavat vähän kuin nousevat hankintahinnat lyhyen tähtäimen pulaa tavarasta.
Joiltain on voinut puuttua myös ennakonpidätystiedot puukaupoista. Johtuneeko samasta tradenomiharjoittelijasta vai puunostajien maksuhaluttomuudesta tai ilmoitushaluttomuudesta verottajalle.
Kolmen sentin ero minimi latvahalkaisijoissa voi olla vielä aika epäedullinen ”suurtukkisaannon” suhteen.
Jos nyt vaikka katselisi 25 m ja 25 cm mäntyä, niin keskikapenema on 1 cm/ 1m ja latvapuolella hieman suurempi; ehkä jopa 1,5 cm/m. Tällöin pikkutukin lyhyet mitat pelastavat ”suurtukkisaannon” ja mielellään minimi latva tulisi olla 11 cm.
Ongelma on aika veikeä, mutta meneekö rehellinen apteeraus niin, että ensin otetaan tukin mitat täyttävä osa tarkasti talteen ja sitten pikkutukkia, jos tulee. Normaalista männiköstä latvasta ei tule, jos halkaisijaero ei ole 4 cm ja minimipituus 3,1 m tai 3,4 m.
Sahan ”hukkapuu” voidaan käyttää energiantuotantoon. Jos saha sijaitsee edes jollakin etäisyydellä ”asutuksesta”, niin energiakäyttö on edullisempaa kuitupuullekin kuin selluloosan teko.
Eikä Koskisella ollut jotain tällaista kytkentää?
Puukauppojen tekeminen on ollut yksityisesti verotuksen kannalta edullisempaa kuin yritysmuotoisesti, jos on ollut mahdollisuus käyttää metsävähennystä.
Nyt elämme tässäkin suhteessa mielenkiintoisia aikoja: Yksityishenkilöiden pääomaveroja on korotettu ja yritysveroa on laskettu ja tulevaisuudessa ollaan pakotettuja laskemaan lisää tai siirtymään kokonaan Viron malliin.
Yritysveron tuotosta on mielenkiintoinen laskelma päivän Hesarissa. Yritysvero voidaan käytännössä poistaa valtion talouden näkökulmasta, jos yritystuista luovutaan samalla. Laskelmassa ei ole edes huomioitu yrityselämän saamaa piristysruisketta verotuksen kevenemisestä tai poistumisesta.Koska yritysten verovähennysoikeuden voidaan katsoa olevan kuitenkin yksityishenkilön verovähennysoikeutta laajemman, alamme olla vedenjakajalla kannattaako metsätaloutta harjoittaa yksityishenkilönä vai yrityksenä. Trendi on, että muutaman vuoden kuluttua yritysmuoto on selvästi edullisempi.
Jos ei ole aivan akuuttia rahapulaa, niin voisi olla syytä odotella päätöksiä yhden puoli vuotta.
Hallitus hädissään voi tehdä lähes millaisia päätöksiä tahansa. Ei ehkä ole ”varmaa” pinta-alaverotukseen siirtyminen vuoden 2014 alusta, mutta kyllä siihen pienet mahdollisuudet on.Hirveästi harmittelisi puunmyyjä maksamaansa 30-32% pääomaveroa tämän vuoden puukaupoista, jos pinta-alaverotukseen kuitenkin palattaisiin.