Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä tärkein asia pohdittaessa hankintahakkuun kannattavuutta on kuitenkin leimikon poistettava puusto.
Jos halkaisijaa (d1,3) 18-24 cm on paljon, niin ääritapauksessa tukkiprosentti voi vaihdella 20%-yksikköä.
Kun kiinteistön omistajan ohjeilla tehdään 60% tukkia 60 euroa kuutioa ja kuitua 40% 30 euroa kuutio, jää keskihinnaksi 48 e/m3.
Hakkuuoikeuden ostaja saattaa hyvinkin tällaisesta puustosta saada 40% tukkia (60 e/m3) ja 60% kuitua (15 e/m3). Nyt keskihinnaksi tulee 33 e/m3.
Todelliset kustannukset (hakkuu+metsäkuljetus) ovat jossakin luokassa 10 e/m3 tällaisella runkotilavuudella.TTL 9.11.2012, 11:09Kaikesta puunmyynnistä kannattaa pidättäytyä ”tutkinnan” ajaksi.
Siirtymänähän asia on yksityiselle metsänomistajalle järisyttävän suuri. Kaikki myyntivoitosta maksettu vero on ylimääräistä, jos pinta-alaverotukseen siirtyminen aikanaan tapahtuu.
Oletuksena, että pinta-alaverotukseen siirrytään 2014 vuoden alusta ja kahden vuoden sisällä olisi tarkoitus tehdä 5000 motin puukauppa, tulisi metsäsijoittajalle maksimissaan noin 80000 euron tappio (netto!), jos hän hätiköi kaupan nyt myyntivoittoverotuksen aikana.
Pinta-alaverohan tullee olemaan sama riippumatta siitä onko ”pinta-alalla” puuta vai kanervaa tai vaikkapa molempia.TTL 3.11.2012, 11:48Korkeat korjuukustannukset ovat kyllä mysteeri. Työvoima on siellä edullisempaa, samoin polttoaine ja koneet.
Ehkä työkulttuurissa on vähän vielä hiomista. Samoin hakkuut eivät ole vielä myöskään niin kilpailtuja kuin Suomessa.Uskon, että viiden vuoden sisällä näistä tekijöistä johtuen puun pystyhinta nousee muutamalla eurolla Virossa, kun puunmyyjät oppivat oikean hakkuuhinnan.Puunhintaa kohottaa Virossa kuitenkin sahapuun alhaiset mitat. Yleisesti ostetaan 11cm latva, 3,4 m pituista tukkia. Jotkut sahat ostavat jopa 8cm ja 3,1 m.
Kiinteistökaupan turvallisuus on Suomea korkeammalla tasolla. Kiinteistökauppa tehdään aina Tasavallan valtuuttamalla notaarilla. Notaarilla on yliopistolliset lakitieteen opinnot (myös tutkinto…) ja monen vuoden kokemus. Hän on tavallaan puolueeton asiantuntija ostajan ja myyjän välillä.
Merkille pantavaa on myös kaupanteon oheiskulujen pienuus. Ainut välillinen kulu on notaarin palkkio (muutamia satoja euroja ostajalle ja myyjälle yhteensä) ja ostajalle rekisteröimismaksu (n 20 euroa). Mitään leimaveroa, kauppakirjan kirjoituspalkkiota, kaupanvahvistajan palkkiota tms ei mene.Kun eteläisessä Ruotsissa puukuution kauppahinta lähestyy kiinteistökaupoissa 70 euroa, ovat ruotsalaiset sijoittajat siirtyneet osin jo Länsi-Viroon ostamaan ainakin lähes samaa tavaraa 20-25 euroa kuutio.
TTL 29.10.2012, 09:16Saa nähdä mitä rikkidirektiivin käyttöönotto tulee merkitsemään Suomen metsäteollisuudelle ja sitä kautta puunhinnalle. Viro on tässäkin suhteessa maantieteellisesti edullisessa asemassa ja omaa kohtuullisen maatienkin Keski-Euroopan kulutuskeskittymiin.
TTL 22.10.2012, 16:03Keskimäärin tai lähes aina ostajalla on meidän puukaupoissa parempi asiantuntemus kuin myyjällä.
Jotenkin tuntuu, että myyjä ”häviää” nykymenetelmällä enemmän: Erikoispuut saatetaan hinnoitella todella ylös, mutta saanto on ns. 0,6%. Katkonnat vaihtelevat ja niitä on tavallisen metsänmyyjän todella vaikea tarkasti valvoa. Osalle kauppasummasta jää saamatta korko (no tietysti puut kasvavat – jos kasvavat).TTL 21.10.2012, 17:41Maapallolla on nykyväestölle maata noin 2 ha ihmistä kohden.
Tässä ovat mukana maapallon kaikki maa-alueet: Etelänapamanner, Sahara ja muut autiomaat, Pohjois-Kanada, Siperia, Grönlanti,…
Täällä pohjoisessa sitä ei huomaa miten rajallinen hyödyke maa on. Jos lainsäädäntö antaa mahdollisuuden, niin on todennäköistä, että kiinalaiset ja intialaiset tulevat sijoittamaan ylimääräisiä miljardiaan Pohjois-Euroopan maihin.
Jos vaikkapa Suomen maan kysyntä vain kaksinkertaistettaisiin, niin olisi mielenkiintoista nähdä mikä olisi hintajousto.