Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Harrastelijalta erikoista veromatematiikkaa. Ei alvia voi lisätä puunmyyjän kokonaisveroasteeseen. Se on ns. kulutusvero, joka myyjä lisää tavaran myyntihintaan. Myyjä perii veron puun ostajalta myynnin yhteydessä ja tilittää sen myöhemmin valtiolle.
Enkä nyt muutenkaan hirveästi jaksa valittaa metsäverotuksesta. Vähennysmahdollisuudet ovat hyvin laajat ja monimuotoiset.
Tolopaistakin joudun korjaamaan sen verran, että professori Hiilamo on varmaan edelleen puoluekannaltaan vihreä: ollut mm. vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana. Vihreäksi oikein viisas mies, jolla on sosiaalinen omatunto paikallaan.
Suuresti arvostamani Tolopaisen talousopit ovat kuitenkin vähän vanhakantaisia. Tuo julkisen ja yksityisen sektorin totaalinen vastakkainasettelu ei ole nykymaailmaa. Kumpikin tarvii tässä pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa toisiaan. Korkean tuottavuuden yritystoiminta ei ole nykyisin mahdollista ilman julkisen sektorin tarjoamaa kehittynyttä perusrakennetta. Jopa sosiaalisilla tulonsiirroilla on kansantaloudessa ns. kerroinefekti, jolla voi lisätä talouden kasvua kulutuksen avulla.
Erikoinen on tuo Tolopaisen nettomaksajajuttu. Ei siitä kannata ainakaan katkeroitua, vaan pikemminkin olla erinomaisen ylpeä, jos onnistuu Tolopaisen määrittelemäksi nettomaksajaksi pääsemään. Koko elinajalta lienevät noin määritellyt nettomaksajat harvassa.
Itse laskin , että joudun aloittelevana eläkeläisenä vielä elämään 50 vuotta ja sairastamaan viimeiset kymmenen vuotta, jotta pääsen nettosaajaksi Tolopaisen määritelmän mukaan. Eiköhän käytetä vähän fiksumpaa määritelmää, joka mittaa ihmisen hyödyt ja haitat ihmisarvoisella tavalla.
Ranella on hyviä käytännön pointteja vertailussa pelialaan ja ohjelmistoalaan yleensä.
Metsäalan markkinakin on globaalisti kasvava useimpien uusien tuotteiden osalta. Markkinarakoja globaaleilta markkinoilta joutuvat hakemaan muutkin startupit. Ja markkinan isot toimijat ovat täällä tiedossa ja hyödynnettävissä, vaikka myymällä tuotteensa tai yrityksensä niille.
Onko metsäalalla tarpeen hersytellä lisää uutta innovaatio- ja yrittäjähenkeä? Kilpailussa pärjää vain uusilla tuotteilla tai vanhojen parannuksilla. Metsäklusterista löytyy hyviä esimerkkejä suhteellisen nopeasti maailman valloittaneista kasvuyrityksistä – hienoimpana Ponsse.
A.Jalkasen linkittämä aineisto koskee Tekesin (nykyisin Business Finland) rahoitusta tuotekehitykseen. Siitä näkee epäsuorasti, miten vähäistä tuotekehitys on ollut metsäklusterin toimialoilla verrattuna muihin päätoimialoihin. Esimerkiksi varsinaiseen metsätalouteen ja puunkorjuuseen on rahoitusta myönnetty vain muutamalle yritykselle. Siellä ei ole ollut innovaatioita, joita rahoittaa.
Siitä voi verrata myös paperiteollisuuden pienten startup-yritysten määrää ohjelmistoalan vastaaviin yrityksiin. Viime mainittuja on Tekesinkin rahoittamana varmaan satoja. Tekesin rahoitusta saaneiden paperiteollisuuden startup-yritysten määrä on laskettavissa sirkkelisahurin sormilla. Niiden lisäksi tiedän ja tunnen pari muuta, jotka eivät joko ole saaneet tai edes hakeneet kyseistä rahoitusta.
Ongelmaa metsäklusterin innovatiivisen aluskasvillisuuden vähäisyydestä ei kannata ainakaan vähätellä lukemattomilla tilastoilla.
Toivottavasti männystäkin tulee suomalainen Superpuu.
Linkissä mainittu lappilainen startup-yritys on vielä suhteellisen pieni lääkekehitysyhtiöksi, mutta toivottavasti se siitä kasvaa ja saa hankittua runsaasti lisäpääomia. Lääkekehitys on niitä kalleimpia ja aikaa vievempiä (vähintään 10-15 vuotta) yritystoiminnan aloja.
Suomalainen metsäteollisuus valitettavasti laiminlöi menneinä hyvinä vuosinaan tuotekehityksensä esim. selluloosasta valmistettavien uusien tuotteiden osalta. Nytkin on sama vaara, että kun hyvin menee niin keskitytään vain nykyisiin menestystuotteisiin laajennettuna sentään uusiin biopolttoaineisiin.
Metsäklusteri tarvii tulevaisuudessa uusia ideoita ja tuotteita, mutta kovin vähän on alalla nuoria innovatiivisia yrittäjiä ja yrityksiä verrattuna vaikkapa pelialaan. Toimialalta puuttuu lähes kokonaan ns. innovatiivinen aluskasvillisuus, josta tulevaisuudessa syntyisi uusia tuotteita ja uusia yrityksiä.
Mistähän se johtuu? Näilläkin palstoillla temmeltävät pääasiassa vanhat ukot, joihin tietysti itsekin lukeudun.
Biotuotetehtaiden tuoterepertuaari kasvaa ja sellunkeiton kannattavuus paranee edelleen, jos yhtenä sivutuotteena voidaan tehdä lämpökäsiteltyä ja puristettua superpuuta.
Valitettavasti Suomessa taisi kemiallinen osaaminen selluloosan tuoteinnovoinnissa heikentyä menneinä vuosikymmeninä sen verran paljon, ettei superpuuta keksitty täällä.
Vähän hakusessa ovat täällä tilastot muillakin kuin Tolopaisella. Stubbin hallituksen päättyessä toukokuussa 2015 kausitasoittamaton työllisyysaste oli 68.0 ja vastaava luku joulukuussa 2017 oli 69.6.
Pientä kasvua siis kuitenkin on, mutta olisi todella ihme, jos ei työllisyys edes hivenen kasvaisi korkeasuhdanteessa. Tavoite on kuitenkin kaukana, sillä kestävyysvajeen hoitamiseksi ja hyvälle pohjoismaiselle tasolle pääsemiseksi työllisyysasteen pitäisi olla 80. Onneksi korkeasuhdanteeseen sentään päästiin juuri ja juuri mukaan, kun pörssit alkavat jo oirehtia käännöstä huonompaan.
Hallitusten väreistä riippumatta kansallisena katastrofina ja todellisena eurooppalaisena alisuorituksena on pidettävä, että vasta nyt aletaan kokonaistuotannossa päästä vuoden 2007 tasolle. Hukattuja vuosia on kymmenen, jolloin investoinnit olivat lamassa. Vain ahdasmielisille pikkupoliitikoille tulee mieleen syyttää tästä kulloistakin työministeriä. Pallo on tainnut olla enimmäkseen hukassa kaikilla puolueilla.
Ihalaiselta hyvä ohjelma suusrtyöttömyyden vähentämiseksi. Esim. työvoimapolititiikan aktivointi siten, että 69 000 nuorta saadaan pois kortistosta. Ihalaisen paperi on hyvä pohja seuraavalle hallitusohjelmalle.
Vastoin R2:n agitpropia Ihalaisen aikana harjoitettiin aktiivista ja nykyistä tuloksellisempaa työvoimapolitiikkaa eikä eletty jatkuvan yleislakkouhan alla.
Tolopainen käyttelee tilastoja huolettomasti. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman työllisyyskatsauksen (joulukuu 2017) mukaan työttömiä työnhakijoita oli 295 500 ja avoimia työpaikkoja 39 000. Työttömyysaste oli yli 11 prosenttia. Tolopaisen mainitsemaa juoppojen määrää 100 000 ei löydy tilastoista.
En ehtinyt tarkistaa, paljonko avoimista työpaikoista oli puhelinmyyntiä, mutta arvioni mukaan paljon.
Tolopaisen tavoin en vähättelisi ollenkaan nykyistä työttömyyttä. Vaikka Tolopaisen juoppojen määrä ja avoinna olevat työpaikat otetaan huomioon niin uusia työpaikkoja tarvitaan vähintään 150 000 ja pian. Jos juopotkin työllistetään niin sitten 250 000.
EK:n Häkämiehen ja Tolopaisen huoli ammattitaitoisen työvoiman niukkuudesta joillakin toimaloilla on täysin perusteltu. Alueellista liikkuvuutta, koulutusta ja maahanmuuttajien kotouttamista on syytä tehostaa työvoimakapeikkojen poistamiseksi.
Jovainin termi ”harmaat puumarkkinat” herätti kiinnostukseni. Avaapa asiaa lisää.
Kelopuukaupassa olen tiennyt olevan moniakin kummallisuuksia, mutta tarkoitat varmaan tuoreiden puiden kauppaa.
Kannattaa Tolopaisenkin opetella koodaamaan. Ohjelmointiyrityksissä on ollut jo useamman vuoden pula koodareista ja valtaosa tulee ulkomailta. Kohta niille kelpaavat jo eläkeläiskoodaritkin.
Vahvaa liioittelua on kuitenkin puhe laajasta kaikkia toimialoja vaivaavasta työvoimapulasta, jos vertaa työttömien määrää avoimien työpaikkojen määrään.