Käyttäjän vmt kirjoittamat vastaukset
-
Itsellä ainakin tuntuu hommat hoituvan ihan hyvin Stihl 201:llä ja 400 :lla. On minulla 53 cc Husqukin, mutta eipä sille juuri keksi käyttöä noiden välissä. Toki tuolla 201:llä tulee enimmät sahailut tehtyä, kun ei niitä isoja puita niin usein tarvitse sahailla. Mutta esim viime kesän myrskyjen jälkeen tein jotain 60 m3 ”karsittua rankaa” energiapuuksi ja kun paksuimmat tyvet oli yli 70 cm, niin kyllä pikkusaha jäi pieneksi ja eipä se husqukaan 20″ laipalla ollut liian tehokas..
Jätkä kun epäili ketjujen terävyyttä, niin kyllä minä ne terävänä pidän, kun eihän sahaamisesta muuten tule mitään. Ja kyllähän tuo minusta ihan hyvin purua puusta irrottaakin:
Alkuperäisestä kysymyksestä jo aikaa, mutta nythän Stihliltä löytyy MS 400 C-M, mikä on 67 cm3 moottorilla ja 4 kW tehoisena silti kevyempi kuin kysymyksen husqu. Itsellä on sellainen syksystä asti ollut ja tyytyväinen olen olen ollut.
Kyllä ne kuusikot saattaa yllättää. Meillä tuli Pohjois-Karjalassa 2007 ensiharvennukseen v 1970 kuuselle istutetut entiset pellot. Oli sitä harvennusta pohdittu jo pidempään, mutta asiantuntijat aina toppuutteli, että pitää vielä karsiintua. No kaikki katselivat sitä vaan pihasta ja harvennuksesta tuli 110 m3/hehtaari kuusia ja käytännössä joka rungosta yksi tukki tyvestä.
Nyt mulla toisaalla menossa 12 ha harvennus, josta ensiharvennusta pari ha. Arvio oli vajaa 700 m3 kertymää ja nyt kun toista viikkoa ovat kahdessa vuorossa hakanneet, niin jo kertymä sen 1000 m3 ja vielä arviolta 5 koneen koneen vuoroa jäljellä.. Ja tuossakin on kuusi se suurin yllättäjä, vaikka toki muutakin puuta tulee arviota enemmän. Tämä harvennus on Uudellamaalla.
ripeve, missä päin Suomea tuo tapahtui? Entä mikä oli energiapuun mittaustavaksi sovittu, kun kerta tilittämättä ne?
Itse en heille vielä ainakaan puuta ole myynyt, mutta ovat tarjonneet ja muistaakseni ainakin tarjouksissa on ollut motomitta tai kokopuussa kuormainvaakamittaus, että ei kyllä sen puoleen voisi hakettamattomia kasoja jättää maksamatta.
Metsuri motokuski, on tuo minun saha talviasennossa. Syksyllä kun laitoin talviasentoon, niin ei juuri muutosta tullut ongelmaan, mutta nyt siis korjaantui.
Kiitos Marjametsä tuosta ongelman ja ratkaisun jakamisesta!
Samaa ongelmaa oli omassa 201:ssä, sammuili jatkuvasti tyhjäkäynnillä, varsinkin talvella. Eilen sitten säädin sytkän 0,3 mm välykselle ja tänään sahailin reilu kolme tankillista ja 2 kertaa vain sammui enää kylmänä ja sen jälkeen ei enää sammuillut, vaikka välillä pitkäänkin tyhjäkäynnillä.
Liekö jossain kohtaa ollut tehtaalla kokoonpanossa jollain väärä rakotulkki käytössä..?
Niin, energiamäärä ja teho on kaksi toisistaan erillistä asiaa, vaikkakin ne toisistaan riippuvat. Kannattaa käyttää oikeita termejä ja suureiden lyhenteitä, jos esittää asiantuntijaa.
Hetkellinen teho on saatava juuri sillä hetkellä, kun sitä tarvitaan. Siihen ei auta vaikka yhteenlaskettuna jonkin pidemmän aikayksikön aikana sitä tehoa vastaava energiamäärä saataisiinkin tuotettua. Koko ongelmahan on se hetkellisen huipputehon riittävyys, varsinkin kun se tehontarve on tyypillisesti silloin, kun tuulivoiman tuottama teho ei ole kovin suuri.
Tuo on myös ihan totta, että koko nykyinen tuotannossa oleva ydinvoimakapasiteetti on jo käyttöikänsä ehtoopuolella eli 2800 MW aina täysillä käyvää tuotantotehoa pitäisi nekin saada lähivuosikymmeninä korvattua jollain ei säästä riippuvalla tuotannolla.
Tuollaista tehon yksikköä ei tietenkään ole olemassa kuin Mwh, mutta kun varmaan tarkoitat MW:a, niin osaan vastata.
Sitä en tiedä, paljonko Kemin sellutehdas käyttää itse sitä sähköä ja paljonko riittää myyntiin. Se nyt on tässä kuussa nähty, että nykytilanteessakin Olkiluodon 1600 MW teho olisi vasta puolittanut tuonnin huipputehontarpeiden aikaan. Just nyt riittäisi omavaraisuuteen tuo lisäteho, mutta ei silloin, jos muutama hiilivoimala olisi jo lopetettu. Eli edelleen, mistä lisää vai luotetaanko tuontiin vaan?
Kaukolämmön huipputehohan on helppo korvata kaasua polttavilla pienillä laitoksilla siellä täällä ympäri kaukolämpöverkkoa. Lämpöä pystyy myös varastoimaan kannattavasti (toisin kuin sähköä).
Siitä ei taas puhuta mitään, että Helsingistä häviää samalla 380 MW sähkötehoa juuri sellaisista voimaloista, jotka ovat aina käyneet täysillä kulutushuippujen aikaan.
Miten korvataan? Tekemällä tuulivoimaloita?
Ai niin, kun se ei tietenkään auta, niin ostetaan se käyttöhuippuina tarvittava sähkö sitten taas sieltä jostain eli toivotaan, että joku muu rakentaa johonkin korvaavan kapasiteetin.
Yleisesti ottaen, eiköhän vasenkätiset opi käyttämään moottorisahaa, kun ei kuitenkaan niin hienomotorista hommaa. Siksi niitä ei varmaan erikseen tehdä toisenkätisiä.
Tiedän esim monia oikeakätisiä, jotka ampuvat ”vasenkätisesti” näkökyvyn tai hallitsevan silmän takia ja jos se onnistuu, niin luultavasti moottorisahauskin yleensä ”heikommalta puolelta”.