Kolumni: Hyvistä varastopaikoista on puutetta

Runsaasti liikennöity yksityistie kulkee kuvan vaakasuunnassa. Varastopaikka on tehty kohtisuoraan tietä vasten.

Huomattava osa suomalaisesta raakapuusta lähtee autokuljetuksena pikkuteiltä, joiden varteen puutavara on pinottu. Tiet ovat niin kapeita ja puutavara-autot niin suuria, että muu liikenne saattaa pysähtyä kuormauksen ajaksi erityisesti talviaikana. Koululaiskuljetukset, maidonhakuliikenne ja työmatkaliikenne odottavat kiltisti, että jättimäinen kuorma-auto saa puutavaran kuormatuksi ja lähtee liikkeelle.

Pikkuauton yritys ohittaa kuormattavana oleva auto voi olla vaarallista, eikä sitä suositella. Kuormaimen kourassa oleva taakka painaa jopa useita tonneja, eikä sen alle ole viisasta mennä. Taakasta putoaa talvella usein jäätä ja hakkuutähteitä. Kuorma-auton tukijalat saattavat olla olennaisesti autoa leveämmällä, eikä ohitustilaa ole paljoa.

Parempi ratkaisu olisi varastopaikka, jonne kuorma-auto voi peruuttaa. Kuormauksessa ei silloin tarvitse murehtia muusta liikenteestä. Lisäksi teiden roskaantuminen hakkuutähteistä vähenee.

Myös puunmyyjä pitää varastopaikoista. Kuormatraktorit eivät saa tulla yleisille teille ja purkaa sieltä tien varteen kuormaansa. Siksi kuormatraktorille hakataan tulevan varastopinon metsäpuolelle aukko, jolta kuormat puretaan.

Avohakkuualoilla kuormien purkaminen ei aiheuta metsänomistajalle tuskaa. Sitä vastoin harvennushakkuilla harmittaa, jos harvennettava metsikkö on tien varressa kapea, mutta silti kuormien purkamiseksi tehdään pitkiä aukkoja tien suuntaan. Pahimmillaan 400 metrin pituisen tienosan reunalla on molemmin puolin tietä 400 metriä kuormanpurkamisaukkoa eli harvennusmetsään on tehty tien varrelle lähes hehtaarin aukko.

Myös puunmyyjä pitää varastopaikoista.

Hyvällä ajourien suunnittelulla kuormanpurkamisaukot vievät tilaa vain kohtuullisesti. Mutta pahojakin esimerkkejä on, kun suunnittelija miettii pelkästään kuormatraktorin ajomatkojen minimointia.

Hyvistä varastopaikoista on puutetta. Niitä kannattaa tehdä lisää, etenkin jos metsikkökoko saadaan kasvamaan. Hyvä tavoite on, että tulevaisuuden metsiköt olisivat pinta-alaltaan 5–10 hehtaaria tilakoosta riippumatta. Silloin ensiharvennukseltakin olisi metsiköstä saatavissa puuta lähemmäs tuhat kuutiometriä, ja varastopaikkaa tarvitaan kipeästi.

Jos puuntuottajalla on ikioma tie, hän voi varastopaikan puuttuessa määrätä, että talvisissa hakkuissa kuormatraktorin on purettava kuormansa tieltä käsin. Hyvää puunkasvatuspinta-alaa säästyy, kun varastopinot mahtuvat hyvin ojien päälle. Usein ei tarvitse kaataa ainoatakaan lisäpuuta varaston aikaansaamiseksi.

Monen osakkaan tiekunnissa vaaditaan yhteinen päätös. Harvoin käytetyllä monen osakkaan yksityistiellä vaihtoehto on, että tiekunta sopii, että kuormatraktorin saa purkaa talvella tieltä käsin varastopinoihin tien varteen. Hakkuun loputtua on keväällä pikkujuttu siivota tie hakkuutähteistä. Helpoimmillaan asia hoituu muutenkin tehtävällä lanauksella.

Kevään tiekokouksissa kannattaa ottaa asia esille, onko tiekunnalla valmiutta lisätä metsää kasvavaa pinta-alaa vastauksena haluun lisätä hiilensidontaa.

Julkaistu Metsälehdessä 3/2019.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut

Kuvat