Puutuhkat suometsiin

"Koettu keino lisätä turvemaan puuston kasvua on lannoittaa alue puutuhkalla", Matti Kärkkäinen kirjoittaa.

Puutuhka vaikuttaa sitä paremmin, mitä enemmän turpeessa on typpeä. (Kuvaaja: Matti Kärkkäinen)

Energiaturvetta käytetään nykyisin runsas puolet siitä, mitä parhaina vuosina. Trendi on laskeva, mutta ennusteiden mukaan käytön väheneminen tasaantuu maltillisesti ainakin vuosikymmeneksi. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa luopua turpeen polttamisesta niin nopeasti kuin jotkut haaveilevat. Pitkällä aikavälillä turpeen energiakäyttö alenee edelleen, mutta maltillisesti.

Uusien turvetuotantolupien käsittely ja kenttien avaaminen on niin hidasta puuhaa, että ensi vuosikymmenen turvetuotantoalueet ovat jo käsittelyprosessissa. Kun metsänomistaja pohtii puuta kasvavien turvemaidensa käyttöä, on selvää, ettei turpeen energiakäyttö ole todennäköistä.

Asia on varmaakin varmempi, jos kyseessä on matalaturpeinen suo, alue on pieni ja pohjamaalla on lohkareita vaatimassa paksua turvetuotannon lopettamisen jälkeistä turpeen paksuutta. Jos vielä turpeessa on runsaasti liekoja muistona hyvin kasvaneen metsän ajasta, on kohtuullisen hyvä ajatus entistää suo siihen tilaan, jossa se oli turpeeseen hautautuneen runkopuun syntyaikaan.

Koettu keino lisätä turvemaan puuston kasvua on lannoittaa alue puutuhkalla. Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen koe on poikkeuksellisen hyvä osoitus mahdollisuuksista. Noin 60 vuoden aika lannoittamaton suo tuotti puuta 50 kuutiometriä. Kun koivutuhkaa käytettiin 9 tonnia hehtaarille, tuotos oli 450 kuutiometriä. Kun tuhkaa kylvettiin 16 tonnia, puuta kasvoi 60 vuoden aikana 600 kuutiometriä.

Koeselostus kannattaa sisäistää. Kyseessä oli puutuhka, ei voimalaitosten turpeenpoltosta saatava turvetuhka.

Puutuhkalla ja turvetuhkalla on yhteistä vain yhdyssanan loppuosa. Tuhkat ovat hyvin erilaisia.

Eräässä Metsäntutkimuslaitoksen kokeessa tonnissa puutuhkaa oli kaliumia 120 kiloa, turvetuhkassa 2. Magnesiumin vastaavat luvut olivat 42 ja 8 kiloa. Booria oli puutuhkassa 350 grammaa, turvetuhkassa 50. Vain fosforia oli samaa luokkaa, mutta turvetuhkan runsas rautamäärä heikentää sen liukoisuutta.

Tuhkalajien erot eivät ole aina näin dramaattisia, mutta päätelmä on selvä. Eniten lannoitusvaikutusta on hyvälaatuisella puutuhkalla. Puu- ja turvetuhkan seoskin menettelee jotenkuten, mutta toimittajalta on syytä pyytää analyysitulokset ravinteista pettymyksen välttämiseksi.

Puhdasta puutuhkaa saadaan sahoilta ja pienistä lämpölaitoksista, jotka eivät juuri käytä turvetta. Kumma kyllä, lannoitetuhkan valmistajat ovat olleet kiinnostuneempia yhteistyöstä suurten laitosten kanssa, joiden polttoaineena saattaa olla runsaasti turvetta.

Tässä olisi selvä markkinarako osaaville yrittäjille. Suometsät tarvitsevat kasvaakseen puutuhkaa, ja sitä on runsaasti saatavilla.

Nimenomaan suometsät tarvitsevat tuhkaa. Tutkimusten mukaan kivennäismaiden tuhkalannoitus on kasvun kannalta kutakuinkin hyödytöntä. Karuimmilla mailla tuhkalannoitus saattaa jopa alentaa kasvua, mahdollisesti mikrobien innostuessa käyttämään typpivaroja lannoituksen vuoksi.

Tässäkin asiassa kannattaa luottaa mieluummin runsaisiin pohjoismaisiin tutkimustuloksiin kuin hevosmiesten tietotoimistoon.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat